Peltipoliisit: millä perustein kameravalvontapaikat valitaan taajamien ulkopuolella?

Moottori selvitti millä perusteilla ja mihin automaattista valvonta suorittavat kameratolpat sijoitetaan.

Liikenteen automaattinen nopeusvalvonta kameratolppien eli kansan kielellä peltipoliisien avulla on aihe, joka aina puhututtaa autoilijoita.

Moottori päätti selvitellä, millä perusteilla ja mihin automaattista valvonta suorittavat kameratolpat sijoitetaan. Vastaajana kysymyksiimme on poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Ruotsissa ja Norjassa maanteiden kameratolpat ovat yleensä muutama sata metriä ennen risteystä tai taajamaa, missä on myös kevyttä liikennettä, kouluja, päiväkoteja, asuntoja tai huoltoasemia liittymineen. Siksi paikalla on yleensä alhaisempi nopeusrajoitus.

Tulisiko maanteillä nopeusvalvontakameroiden olla pääasiassa vaarallisimmissa paikoissa, mutkaisella tienosalla, risteyksissä ja taajamissa, ei korvessa suorilla?

– En tiedä mistä toimittaja on kaivanut tiedot Ruotsin ja Norjan kameroista. Ruotsissa on noin 3 000 kameraa ja Norjassa kameroita on sijoitettu myös noin 30 tunneliin, eipä nuo taida kaikki tosiaankaan olla toimittajan kertomissa paikoissa. Periaatteet sijoittelussa kuitenkin ovat lähtökohtaisesti samat kaikissa pohjoismaissa.

Mitkä siis ovat kameratolppien sijoitusperusteet Suomessa?

– Meillä kameroiden sijoittelu lähtee liikkeelle siten, että katsotaan onnettomuusdatasta onnettomuusalttiit tiet ja sen jälkeen katsotaan teitten onnettomuustihentymät, sitten myös katsotaan, että valvontapisteet olisivat järkevin välimatkoin, jotta ajonopeudet pysyvät kurissa.

Poliisihalituksen Heikki Ihalaisen mukaan sijoituspäätöksiin vaikuttavat myös muut seikat.

– Jos nopeusvalvontapiste on ylemmällä nopeusrajoituksella, niin syynä voi olla hirvieläinten ylitysalue tiellä. Kameran virransyöttö ja turvallisen työskentelypaikan varmistaminen vaikuttavat joskus siten, ettei kameravalvontapistettä saada aivan parhaalle mahdolliselle paikalle.

Mallia naapurimaista?

Ruotsissa ja Norjassa peltipoliiseista kerrotaan näkyvästi erillisellä liikennemerkillä muutama sata metriä ennen alempaa nopeusrajoitusta, risteystä, kylää, koulua tms. lähestyttäessä. Alempi nopeusrajoitus näytetään liikennemerkillä selkeästi ainakin kaksi kertaa, muutama sata metriä ennen kameratolppaa ja lisäksi kameratolpan kohdalla. Myös kameratolppa on selkeästi näkyvissä. Kuljettajilla ei ole epätietoisuutta vallitsevasta nopeusrajoituksesta.

Etenkin keväällä kesänopeusrajoitusten astuttua voimaan moni ajaa varmuuden vuoksi satasen alueella kahdeksaakymppiä tai sen alle ja kerää peräänsä pitkän jonon, mikä voi johtaa vaarallisiin ohituksiin.

Onko suunnitelmia lisätä nopeusrajoitusmerkkejä ja parantaa kameratolppien havaittavuutta maanteillä? 

– Nopeusrajoitukset pitäisi olla paremmin esillä, toki tietyissä paikoissa ne ovat nytkin alemmilla rajoitusalueilla molemmin puolin tietä. Olemme myös valmiit edistämään kokeilua, jossa tolpat näkyisivät paremmin, mutta tässä on ollut tieliikennemerkkien asetuksesta annetut säännökset olleet esteenä, samoin säännösten mukaan nopeusrajoitusmerkkiä ei voi asettaa samaan tolppaan automaattivalvonnan kanssa.

– Sinänsä sillä, että onko alueella automaattivalvontapisteitä, ei kai pitäisi olla merkitystä, koska kaikkiallahan ne nopeusrajoitukset ovat voimassa ja niitä on noudatettava.

Miksei keskinopeusvalvontaa?

Keskinopeusvalvonnalla jäisivät kameratolpan kohdalla jarruttavat silmänpalvojat kiinni. Norjassa keskinopeusvalvonta on yleistä esimerkiksi tunneleissa.

Miksi Suomessa ei tehdä nopeuksien keskinopeusvalvontaa?

– Keskinopeusvalvontaa on yritetty edistää yli kymmenen vuoden ajan. Heinolan seudulla oli myös siihen liittyvä kokeilu. Noin viisi vuotta sitten nykyisten automaattivalvontalaitteiden kilpailutusten yhteydessä valmistajilta kysyttiin, onko heillä tarjota keskinopeusvalvontaan laitteistoja, ei ollut.

– Keskinopeusvalvonta on huomattavasti kalliimpaa eikä hyöty ole merkittävästi parempi nykyisten laitteistoihin nähden. Olemme käyneet tutustumassa myös Norjan laitteistoihin, joka olisi hyvä vaihtoehto. Asiaa mietitään nyt syksyllä uusien laitteiden kilpailutusten yhteydessä, jos valmistajat olisivat saaneet Suomen olosuhteisiin toimiva laitteistoja. Uuden tieliikennelain vaatimus kasvokuvan lähettämisestä liikennevirhemaksun yhteydessä ei ainakaan edistä tätä asiaa.

Kuka päättää sijainneista?

Kuka päättää automaattisen kameravalvonnan kameratolppien sijaintipaikoista kaupungeissa ja maanteillä? Onko se ELY-keskus, poliisi vai kunta?

Marko Kelkka, johtava asiantuntija, liikenneturvallisuus, Uudenmaan ELY-keskus vastaa tähän kysymykseen.

– Maanteiden osalta ELY-keskukset esittävät Väylävirastolle sopivia automaattisen liikennevalvonnan kohteita – tässä yhteydessä on monesti jo suunniteltu alustavat sijainnit kameratolpille. Toteutuksesta päättävät Väylävirasto ja Poliisihallitus. Tarkemmasta suunnittelusta lopullisine sijainteineen sekä automaattivalvonnan rakentamisesta (huomioiden käytettävissä olevan budjetin tuomat rajoitteet) ja ylläpidosta vastaa Fintraffic Tie. Kaupungit päättävät käsittääkseni omista kohteistaan itse neuvoteltuaan asiasta poliisin kanssa.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Moottorin arkisto

Artikkeli julkaistu alun perin 8.7.2022

a:1:{i:0;s:6:"116517";}