Ratojen ja rallien valiot – tietokirja tekee kunniaa suomalaisille kilpa-autoille

Ratojen ja rallien valiot -teos on tuhti ja upeasti kuvitettu tietokirja, jonka tekijät ovat vakuuttuneita, että suomalainen kilpa-autokirja on puuttunut kaikkien muiden autokirjojen joukosta.

Ratojen ja rallien valiot -uutuuskirja on kunnianosoitus ratojen ja rallien autoille ja suurponnistus tekijöilleen. Nyt kirja on valmis ja hyvä niin – käsillä on mainio, tietorikas ja näyttävästi kuvitettu 223-sivuinen, jota moottoriurheilusta kiinnostunut lukija ei malttaisi laskea käsistään.

Kirjan painotus on 1960- ja 1970-luvuissa, jolloin Suomessa siirryttiin ajamaan kilpaa Keimolaan ja Ahvenistolle. Noina aikoina myös rallit alkoivat kasvattaa suosiotaan suomalaisten sydämissä.

Tietokirjan kantava selkäranka ovat Kimmo Taskisen kuvat eri puolilta Suomea löydetyistä ralli- ja rata-autoista. Taskinen on Helsingin Sanomien valokuvaaja ja erikoistunut näyttäviin ja persoonallisiin autokuviin.

Kirjan teksti- ja faktapuolesta vastaavat pitkän uran Helsingin Sanomissa tehnyt vapaa toimittaja Veikko Lautsi sekä graafinen suunnittelija ja tietokirjailija Markus Itkonen, joka teini-iässä seurasi innokkaasti juuri niitä autokilpailuja ja kilpa-autoja, joista kirja kertoo.

Pääosassa ovat autot, mutta vähintään yhtä kiehtovia ovat vivahteikkaat kertomukset autojen taipaleelta: kilpamenestyksestä, sattumuksista, mallihistoriasta, kolaroinneista ja autojen myöhemmistä entistämisvaiheista.

Kirjassa käsitellään myös merkittävimpiä suomalaisia ratoja ja kilpatapahtumia sekä nimekkäiden suomalaisten kilpakuskien urien vaiheita. Tämä taustoittava aineisto on kuvitettu oman aikansa kiinnostavilla mustavalkokuvilla

Soralla ja asvaltilla

Kirja jakaantuu tavallaan kahteen. Noin puolet autovalikoimasta muistetaan sorateiltä ja ralleista, muu osa autokavalkadia asvaltilta ja kilparadoilta. Kirjassa on huomioitu myös kotimaiset formulaluokat.

Alan harrastajalle jo mallinimet herauttavat veden kielelle: Saab 96 V4, Lancia Fulvia 1.6 Coupé HF, Ford Escort RS 1600 Mk 1, Isuzu Bellett 1600 GT, Renault Alpine A110, Triumph TR3, Fiat Abarth 850 TC, Talbot SAunbeam Lotus, Rothmans Porsche 911 SC RS, Veemax Mk IV B…

Yksi kiinnostava luku suomalaista autonvalmistus- ja rallihistoriaa on esimerkiksi Saab 96:n taru ralleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Erityisen merkittävä oli Simo Lampisen ja Klaus Sohlbergin voitto Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1972.

Iäkkäintä kuvattua autoantia edustaa S. P. J. Keinäsen Chrysler Imperial vuodelta 1933 ja tuorein yksilö on rallimestari Hannu Mikkolan vuoden 1986 Audi Quattro Sport S1 E2:n mukaan rakennettu replika.

Vuoden vienyt kuvauskeikka

Autojen kuvaukset veivät hieman yli vuoden verran aikaa.

– Aika paljon kuvauksia oli maakunnissa, joten ajokilometrejä autojen perässä kertyi, Taskinen kertoo.

Perillä silmäterän luona kuvauspaikan olosuhteet tai auton kunto eivät aina sallineet sitä, että auto olisi voitu viedä kovin kauas säilytyspaikasta.

– Osa autoista vietiin kuvauspaikoille trailerilla tai pakettiauton kyydissä.

Autojen etsintä ja kuvausten järkkääminen olivat ajoittain työläs savotta, jos kohta myös antoisa kokemus. Jotkut autoista ovat olleet aiemmin näkösällä eli pysyvästi esillä esimerkiksi museoissa, jotkut vain satunnaisesti eri tapahtumissa, osa tyystin katseilta piilossa.

Taskinen kertoo, että usein kävi niin, että kuvauskäynti auton omistajan luona tuotti vihjeen uudesta kiinnostavasta autoyksilöstä ja sen sijainnista. Kirjaan päätyneiden autojen joukossa on myös kadonneeksi tai tuhoutuneeksi luultuja autoja, jotka ovatkin löytyneet hyväkuntoisena tai taiten restauroituna.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Kimmo Taskinen, tuotekuvat Marko Jokela