Sähköautojen paloriskit – näin pelastusala ohjeistaa

Pelastusalan ohjeistus sähköautojen latauspaikkojen turvallisista järjestelyistä tuo esiin sähköautopalojen taltuttamisen moninaiset haasteet.

Latauksessa olevien ja/tai pysäköityjen sähköautojen palot ovat olleet harvinaisia, mutta uhkiin on varauduttu. Pelastusala on laatinut ohjeistuksen sähköautojen latauspaikkojen turvallisista järjestelyistä. Taustalla ovat sähköautopalojen taltuttamisen haasteet.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston näkemykset on koottu raporttiin nimeltä Sähköajoneuvojen latauspisteet kiinteistöissä ja pelastustoiminnan edellytysten huomioiminen.

Raportin johdannossa todetaan, että sähköautojen akkupalot ovat tavanomaiseen autopaloon verraten haasteellisempia ja pitkäkestoisempia tilanteita pelastuslaitokselle.

Raportissa tähdennetään, että mahdollisten sähköautopalojen luonteen vuoksi on tärkeää, että ”pelastustoiminnan näkökulmat otetaan huomioon” sähköautojen latauspisteitä suunniteltaessa. Näiden näkökulmien huomioiminen parantaa raportin mukaan myös henkilöturvallisuutta ja mahdollistaa pysäköintitilojen nopeamman käyttöönoton tulipalon jälkeen.

Savukaasuja ja uudelleen syttymistä

”Akkupalon tiedetään muodostavan merkittävän uudelleensyttymisriskin, mikäli paloa ei saada jäähdytettyä riittävästi. Tämä johtuu siitä, että kuumentuneet akut muodostavat kemiallisten reaktioiden myötä itsessään kaikkia palamiseen tarvittavia elementtejä (happi, lämpö, palava aine ja katkeamaton ketjureaktio). Litiumioniakkupalon tiedetään myös muodostavan palo- ja savukaasuja, joista osa on myrkyllisempiä perinteiseen autopaloon verrattuna”, raportissa todetaan.

Raportin mukaan sähköautopalossa pelastustoiminnalle suurimman haasteen muodostaa sammutusveden kohdistaminen suoraan akkuihin.

”Tämän vuoksi on oletettavaa, että sähköauton palo on pitkäkestoisempi tapahtuma kuin tavanomaisen polttomoottoriauton palo.”

Sähköasennukset kuntoon

Kaiken pohjana latauspisteille on tietty se, että ne on asennettu oikein. Siitä määrää laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020).

Latauspoisteiden suunnitteluvaiheessa tulisi pelastusalan ohjeistuksen mukaan selvittää syöttävän sähköjärjestelmän kuormitus. Selvityksessä tulisi huomioida olemassa olevan sähköjärjestelmän kulutuskapasiteetti ja mahdollinen kiinteistön sähköliittymän muutostarve.

Ulkolataus jos mahdollista

Raportin perusohjeena on, että sähköajoneuvojen latauspaikaksi valitaan ulkoalue.

Jos latauspisteet sijaitsevat sisätiloissa pysäköintilaitoksessa, on suositeltavaa sijoittaa latauspisteet ”maantasokerrokseen tai kerroksissa ulos- ja sisäänajoreittien läheisyyteen.”

Latauspisteen sijainnilla on merkitystä, mikäli sähköajoneuvo on tarpeen hinata ulos. Jyrkät ajoluiskat, matalat kerroskorkeudet, hidasteet ja ahtaat tilat vaikeuttavat uloshinausta.

Jos tilassa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa, suosittaa raportti, ettei latauspisteitä sijoiteta vierekkäin, jottei ole vaaraa usean sähköauton samanaikaisesta palosta.

Alkusammutus ammattilaisille

Moniin tavanomaisiin palotyyppeihin verrattuna sähköautopalossa on syytä käyttäytyä totutusta poikkeavasti.

”Akkupalossa muodostuvien myrkyllisten kaasujen vuoksi muiden kuin pelastuslaitoksen riittävillä suojavarusteilla varustetun henkilöstön ei tule pyrkiä rajoittamaan tai sammuttamaan sähköauton akkupaloa”, ohjeistaa raportti.

Tästä syystä sähköautojen latauspisteiden läheisyyteen ei ole tarpeellista sijoittaa erityisesti akkupaloa varten tarkoitettuja alkusammutusvälineitä. Lämpimät pysäköintilaitosten mahdolliset pikapalopostit ovat sitä vastoin hyödyllisiä, sillä pelastushenkilöstö voi käyttää niitä hyväkseen nopeaa jäähdytystä ajatellen.

Sammutusveden saanti turvattava

Sähköautojen sammuttaminen vaatii runsaasti jäähdytysvettä. Tämän takaamiseksi raportissa suositellaan pysäköintilaitoksiin asennettavaksi kiinteät sammutusvesiputkistot ”mikäli etäisyys (pelastuslaitoksen letkujen selvitysmatka) sammutusreitin maanpinnan tasosta kauimmaiseen sähköauton latauspisteeseen on yli 70 metriä.”

Pelastusalan huolena on myös savunpoisto toimivuus eritoten maanalaisissa pysäköintitiloissa. Raportti suosittaa pelastustoimen edellytysten takaamiseksi savunpoiston mitoituksen kasvattamista.

Sammutusreitit kuntoon

Raportin ohjeistus on kattava, joten sähköautojen latauspisteiden suunnittelussa on otettava useita asioita huomioon.

Esimerkiksi sammutusreitit pelastustoimille tulisi järjestää siten, että mahdollista palokohdetta pystytään lähestymään vähintään kahdesta eri suunnasta.

Ja mikäli latauspistetilassa on pelkästään yksi savunpoiston imupiste, tulisi ainakin yksi sammutusreitti olla käytettävissä siten, että mahdollista palokohdetta pystyttäisiin lähestymään ilmavirtauksen yläpuolelta.

Kuinka jännitteettömäksi?

Ohjeistus suosittaa järjestelmäksi ns. hätäseis-painiketta tai turvakytkin. Kaikkien latauspisteiden jännitteettömäksi tekeminen tulisi siis olla mahdollista yhdestä keskitetystä paikasta ilman, että joudutaan kytkemään sähköt pois kiinteistön pääkatkaisijasta.

Laajemmissa pysäköintilaitoksissa latauspisteiden jännitteettömäksi tekeminen voi olla järjestetty esimerkiksi kerroksittain.

Luontevaa ja turvallista olisi, jos paikka, josta latauspisteet tehdään jännitteettömäksi, on sijoitettu siten, että sinne voidaan kulkea menemättä pysäköintitilaan, jossa latauspisteet sijaitsevat. Paikakan tulisi olla myös selkeä opastus.

Mikä kumppanuusverkosto?

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminta alkoi jo vuonna 2008. Verkosto on Suomen kaikkien 21 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Sen tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.