Sakotuskynnys laskee – Poliisi puuttuu ylinopeuksiin herkemmin

Lokakuussa jo 7 km/h ylinopeus poikii rikesakon. Sakotuskynnys muuttuu valtakunnallisesti. Poliisin antaman tiedotteen mukaan taustalla on liikenneturvallisuuden kohentaminen.

Sakotuskynys on kuukauden kuluttua nykyistä alempi. Poliisihallituksen 6.9. julkaiseman tiedotteen mukaan poliisi puuttuu lokakuun alusta aiempaa herkemmin ylinopeuksiin. Uusi valtakunnallinen linjaus ohjeistaa antamaan rikesakon 7 km/h ylinopeudesta aiemman 8 km/h sijaan.

Muutos ei ole numeroiden valossa suuri, sillä sakotuskynnys laskee vain 1 km/h. Käytännössä muutos tarkoittaa Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen mukaan kuitenkin sitä, että vuosittain noin 40 000 nykyistä huomautusta lähetetään kuljettajille rikesakkoina, joten aivan vähäisenä muutosta ei voi pitää.

Sakotuskynnyksen laskemisen vaikutusta liikenneturvallisuuteen voidaan tässä vaiheessa vain ennustaa. Sakkoina valtion kassaan päätyvä rahamäärä kuitenkin kasvaa. Poliisi ei ota kantaa väitteeseen tietoisesta kassan lihottamisesta valtion hyväksi.

Onko sakotuskynnys turvallisuuden mitta?

– Poliisin tavoitteena on vaikuttaa ajokäyttäytymiseen, jotta keskinopeudet laskevat, onnettomuudet vähenevät ja niiden seuraukset lievenevät. Prosentin muutos keskinopeudessa muuttaa loukkaantuneiden määrää kahdella prosentilla ja kuolleiden määrää neljällä prosentilla, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen sanoo.

Kaikki asiantuntijat eivät allekirjoita muutoksen taustalla olevia perusteluja. Kriittisimmät näkevät sakotusrajan laskun lähinnä rahankeruuna liikenneturvallisuuden nimissä. Liikenneturvallisuus on tunnetusti monen tekijän summa, joista ajonopeus on vain yksi.

Syystä tai toisesta pieniinkin ylinopeuksiin puuttuminen sakkorangaistuksilla vaikuttaa olevan tällä hetkellä Suomessa ensisijainen liikenneturvallisuustyökalu.

Jatkossa eurooppalaista keskitasoa

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä liikenteessä pyritään puolittamaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteesta ollaan Poliisiihallituksen julkaiseman tiedotteen mukaan edelleen varsin kaukana.

– Poliisin valvonta vaikuttaa tutkitusti ajokäyttäytymisen. Tienkäyttäjät pyrkivät noudattamaan säännöksiä sen mukaan miten he olettavat viranomaisten niihin puuttuvan.

Holopaisen mukaan puuttumiskynnys ylinopeuksiin on jatkossa eurooppalaista keskitasoa.

– Sekä matalampia että korkeampia kynnyksiä löytyy. Esimerkiksi Ruotsissa rajana on 6 km/h,

Ylinopeuteen syyllistyvä kuljettaja saa jatkossa rikesakon, jos ajonopeus ylittää sallitun 7–20 kilometriä tunnissa. Kovemmasta ylinopeudesta määrätään päiväsakkoja. Niiden suuruuteen vaikuttavat kuljettajan henkilökohtaiset tulot.

Rikesakkojen summia tarkastettiin vuosi sitten. Silloin päädyttiin tuplauslinjalle, eli jokseenkin kaikkien rikesakkojen summia korotettiin kaksinkertaiseksi. Pienin rikesakko on nyt 20 euroa ja suurin 200 euroa.

Rikesakot kartuttavat valtion kassaa vuonna 2016 noin 40 miljoonalla eurolla, mikäli ennustettu kertymä toteutuu. Sakotuskynnystä laskemalla tuloja kertynee ensi vuonna selvästi enemmän.

Valvontaa keskitetään riskipaikkoihin

Alhaisemman puuttumiskynnyksen lisäksi valvontaa tullaan poliisin mukaan suuntamaan ensisijaisesti riskipaikkoihin kuten päiväkotien ja koulujen läheisyyteen sekä paikkoihin, joissa liikenneonnettomuuksia on tapahtunut.

Koetun kiinnijäämisriskin säilyttämisen vuoksi nopeusvalvontaa suoritetaan myös muilla tie- ja katuosuuksilla, poliisi tiedottaa.

Lähde: Poliisi Kuva: Antti Hentinen