Sveitsin liikennemuseo Luzernissa on yksi maailman hienoimmista

Luzernissa, Vierwaldstätterjärven rannalla sijaitseva Verkehrshaus eli Sveitsin liikennemuseo on ehdottomasti visiitin arvoinen kaikille liikkumisesta ja tekniikasta kiinnostuneille. Eivätkä kulissit museon ympärillä ole pahat nekään.

Sveitsiläiset ovat insinöörikansaa; tästä ovat todisteena ennen kaikkea maan useat rautatietunnelit ja -sillat, mutta Sveitsissä on valmistettu myös laivoja, lentokoneita – ja autoja. Kaikki tämä selviää vuonna 1959 avatussa liikennemuseossa, joka on Sveitsin suosituin museo noin miljoonalla vuosittaisella vierailijallaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maalla, merellä ja ilmassa

Verkehrshaus koostuu lukuisista pienemmistä näyttelyistä, teemapuistoista ja simulaattoreista. Esineitä museon kokoelmissa on yli 3000, ja tilaa niille on reippasti eli noin 20 000 neliömetriä. Tie-, rautatie-, vesi-, ilma- ja avaruusnäyttelyalueillaan Sveitsin liikennemuseo on yksi Euroopan kattavimmista liikkuvuutta käsittelevistä museoista.

Museo soveltuu erinomaisesti myös lapsiperheille, siitä pitää huolen suuri ulkona sijaitseva sisäpiha vesialtaineen, liikennepuistoineen, rakennustyömaineen ja muine leikkivälineineen. Myös isommat lentokoneet sijaitsevat samalla sisäpihalla, jota kiertää niin ikään pienoisrautatie, jonka kyytiin perheen pienimmät mahtuvat.

Ilmojen halki käy…

Museo koostuu useammasta hallista, jotka kaikki ovat kiinnostavia, ja avaavat paitsi sveitsiläisten liikkumisen historiaa myös tekniikan kehittymistä ja sen aiheuttamia muutoksia.

Ilmailuhallissa on esillä noin 30 alkuperäistä lentokonetta eri aikakausilta, mm. vuoden 1909 Dufaux 4 -kaksitaso, joka on vanhin säilynyt sveitsiläinen lentokone. Myös Lockheed Model 9 Orion on katsastamisen arvoinen, kyseinen yksilö on ainoa maailmassa.

Pilatus on sveitsiläinen lentokonevalmistaja, joka aloitti toimintansa valmistamalla koulutuskoneita Sveitsin ilmavoimille. Erityisesti Pilatus tunnetaan pienestä ja kevyestä Pilatus PC-6 Porterista, jolla on mahdollista laskeutua ja nousta käyttäen hyvin lyhyttä kiitorataa. Näin se soveltuu hyvin esimerkiksi pelastustoimintaan vuoriston jäätiköille.

Sveitsissä on käytössä itse asiassa runsaasti pelastushelikoptereja, joten niidenkin historialle on varattu luonnollisesti oma tilansa. Rega (Schweizerische Rettungsflugwacht) on yksityinen, voittoa tavoittelematon lentopelastuslaitos, joka tarjoaa lääketieteellistä hätäapua sekä Sveitsissä että Liechtensteinissa. Rega tarjoaa myös kotiuttamispalvelua jäsenille, jotka joutuvat hätätilanteeseen ulkomailla, eikä paikallista hoitoa ole saatavilla. Iso osa sveitsiläistä kuuluu Regan palvelusten pariin maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun.

Yksi kuuluisimmista sveitsiläistä lentäjistä on Bertrand Piccard, joka lensi kuumailmapallolla maapallon ympäri ilman välilaskuja vuonna 1999. Lento kesti melkein 20 vuorokautta. Myöhemmin hän teki uuden maapallon kierroksen aurinkopaneelein varustetulla Solar Impulse -lentokoneella – nyt toki välilaskuilla. Hänen seikkailuilleen on myös oma tilansa museossa.

Kaikissa museon osioissa ja etenkin ilmailuhallissa on esillä myös runsaasti pienoismalleja, joiden avulla on helppo havainnollistaa historiaa, tekniikan kehitystä sekä maalata ajankuvaa.

Ja koska teknillisessä museossa ollaan, esillä on myös lentokonemoottoreita eri vuosikymmeniltä potkurikoneista suihkuturbiineihin.

Ja totta kai museossa mennään myös ilmakehän ulkopuolelle. Katossa roikkuu 4,5 tonnia painava Eureca, joka on yksi harvoista satelliiteista, jotka on palautettu turvallisesti Maahan.

Ja avaruudelle on omistettu sillekin oma osionsa, jossa käydään läpi niin Nasan kuuohjelma kuin myös tulevaisuuteen suunnatut vierailut Marsiin – esillä on myös täysikokoisia mars-autoja. Ilmailuhallin yhteydessä on myös vaikuttava planetaario, sinne on oma sisäänpääsymaksunsa.

Ja kun ilmailuhallista tullaan sisäpihalle, kannattaa ehdottomasti piipahtaa yhden kautta aikojen menestyneimmän lentokoneen eli DC3:n kabiinissa katsomassa, miten ennen vanhaan on lentomatkustettu.

Meri kaukana, järvet eivät

Sveitsiä ei tunneta kovin suurena merenkulkuvaltiona, harva sisämaa taipuu moiseen. Järviä maasta kuitenkin löytyy, ja teknistä osaamista etenkin moottoreiden valmistuksen muodossa. Tutkimme jo ilmailuhallissa Bertrand Piccardin edesottamuksia, ja pihalta merenkulkuun liittyvän hallin edestä löytyy hänen isoisänsä Auguste Piccardin sukelluskalustoa. PX-8 valmistui vuonna 1964, ja se oli maailman ensimmäinen matkustajasukellusvene sivuikkunoineen.

Hallin sisällä avataan niin ikään veneiden ja laivojen kehitystä lukuisten pienoismallien avulla, ja keskitytään luonnollisesti etenkin Sveitsin järvillä seilaavien laivojen historiaan.

Yksi museon merenkulun helmistä on DS Rigi, joka on maailman vanhin säilynyt sileäkantinen sivupyörähöyrylaiva. Se on ollut liikennemuseossa sen perustamisesta lähtien. Laivan rungon sisään pääsee joko Halle Schifffahrtin maihinnousulaiturin kautta tai, kuten ennen muinoin, veneellä, jota seuraa kiipeäminen pudotustikkaita pitkin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sveitsin oma Pelle Peloton

Autot ja autoilu on luonnollisesti tärkeä osa museota. Ison hallin toisella seinämällä on ns. autoteatteri, jossa eri aikakausien ajoneuvokokoelma on nätisti esillä. Robotti nostaa kokoelmasta aina välillä yhden auton alhaalla sijaitsevalle näyttämölle.

Sveitsissä on toiminut lukuisia koripajoja, ja siellä on myös kasattu aikoinaan paljon tuontiautoja. Ja omaakin autonvalmistusta on. Ja muunnoksia. Yksi erikoisempia sveisiläisiä automerkkejä on Monteverdi, jonka perusti Peter Monteverdi. Hän alkoi valmistaa vuonna 1952 autoja omalla nimellään, ja tunnetuin noista autoista on Monteverdi Hai. Hän valmisti myös aikoinaan Range Roverista oman neliovisen versionsa silloin kuin ne olivat kaikki vielä kaksiovisia.

Monteverdi oli mukana myös Formula Ykkösissä, ja F1-osaamista Sveitsistä löytyy tietenkin runsaasti yhä nykyisinkin – kiitos Peter Sauberin. Herra Sauberiahan me saamme myös kiittää siitä, että Kimi Räikköinen pääsi aloittelemaan F1-uransa.

Kun museossa käy vuosittain miljoona vierailijaa, se tietää jo mukavia lipputuloja. Ne eivät kuitenkaan yksistään riitä museon ylläpitoon ja kehittämiseen. Siksi museosta löytyy myös sponsoroituja näyttelyitä. Autohallissa on tällä hetkellä ensi vuoteen asti VW-konsernin tuotteita Sveitsiin tuovan AMAGin historiaa.

Myös Red Bull sponssaa museota ja on esillä useamman F1-auton voimin. Näytillä on myös mielenkiintoinen konsepti, joka esittelee F1-guru Adrian Neweyn visiota tulevaisuuden autosta. Se suunniteltiin Gran Turismo 5:ttä varten. Lisäksi halukkaat voivat kokeilla, miten nopeasti heiltä sujuu F1-auton renkaan vaihto.

Niin ikään sponsori löytyy vaihtoehtoisista voiman- ja energialähteistä kertovassa näyttelyssä, jossa tutustutaan isosti vedyn mahdollisuuksiin liikennekäytössä. Sveitsissä on tällä hetkellä jo lähes kaksikymmentä toimivaa vetyasemaa.

Ja kun autohallista siirrytään junahalliin, siinä välissä kannattaa pysähtyä myymäläauton kohdalla. Joillekin se toimii nostalgisena muistuttajana, miten kesämökillä tai mummolassa ennen hoidettiin ostoksia, kun aina ei ollut mahdollista lähteä kirkonkylään ostoksille. Sveitsissä on ollut hieman samantapainen kulttuuri.

Sähköjunia ja tunneleita

Alppimaana Sveitsissä on omat haasteensa raideliikenteelle, ja Sveitsin insinöörit ovat luonnollisesti kehittäneet kiskoliikennettä ylipääsemään sekä läpäisemään nämä esteet. Esillä on myös lukuisia junia vanhoista höyry- ja sähkövetureista aina moderneihin sähköjuniin. Sähköjunat ovat aina olleet Sveitsissä suosiossa.

Ja pienoisrautateiden ystäville löytyy heillekin junien välissä oma tilansa, jossa jokainen voi kokeilla omia insinööritaitojaan.

Yksi Euroopan isoimpia kiskohankkeita viime vuosina on Gotthardin pohjatunneli, joka halkaisee 57 kilometrin mittaisena Alpit. Tunneli koostuu kahdesta putkesta, ja liikenne niissä avattiin vuonna 2016. Museon ulkopuolella on 1:1-koossa malli putkea poranneesta terästä. Junahallissa on myös simulaattori, jonka avulla kävijä voi matkustaa perustunnelin läpi.

Ja kun insinöörien luvatussa maassa ollaan, luonnollisesti myös itse kiskoille on oma näyttelytilansa. Niiden valmistus on ihan oma taiteenlajinsa.

Hightechiä maajusseille

Sveitsi on yllättävän omavarainen maa, ja asumaton maa on varsin tehokkaassa hyötykäytössä. Lehmät laiduntavat kesällä vuorilla, ja tulevat syksyn tullen takaisin alas laaksoihin. Hyvin suuri osa laaksoissa olevasta maasta on viljelyskäytössä, ja koska maata ei ole paljon, se on käytettävä tehokkaasti. Tälle teknologialle on varattu sillekin oma näyttelyhallinsa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Koko päivän stoppi

Sveitsi osuu monelle autolomalla etelään matkaavalla reitin varrelle, joten poikkeaminen Luzernissa ei aiheuta kovin suurta poikkeamaa reitiltä. Ja kun Verkehrshaus-museo on nähty, samalla voi vaikka käydä parin tunnin laivaristeilyllä Vierwaldstätterjärvellä. Laituri löytyy kivenheiton päässä museosta. Ja historian havinaa kokee parhaiten silloin, kun hyppää höyrysiipirataslaivan kyytiin.

Zürichissä kaupunkilomaa viettäville Luzern on puolestaan vain tunnin junamatkan päässä, ja kaupunki tarjoaa helposti nähtävää ja koettavaa koko päiväksi.

Museon kotisivut www.verkehrshaus.ch

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola