17.4.2026

Tämäkö ihan oikeasti kaunein Neuvostoliiton ulkopuolella sijainnut neuvostoliittolainen sotamuistomerkki?

Kuva Rikhard Wacker
Hangossa sijaitseva Täktomin neuvostomuistomerkki palkittiin vuonna 1969 kauneimpana Neuvostoliiton ulkopuolella sijaitsevana neuvostoliittolaisena sotamuistomerkkinä.

Jatkosodan taisteluja käytiin myös länsirintamalla Hangossa. Tästä syystä Hangosta löytyy paljon sotamuistomerkkejä, joista yksi suurimmista on Täktomin neuvostomonumentti.

Suomen sodista puhuttaessa monelta unohtuu se seikka, että jatkosodan aikana Suomessakin käytiin hetken aikaa kahden rintaman sotaa. Tunnetumman itärintaman lisäksi taisteluja käytiin myös lännessä, Hankoniemen alueella.

Hangon ajautuminen sota-alueeksi oli peruja talvisodan jälkimainingeista. Neuvostoliitto vaati Moskovan rauhassa 1940, että se saa vuokrata Hankoniemen ja perustaa sinne sotilastukikohdan. Kun jatkosota alkoi kesäkuussa 1941, Hangossa olleet lähes 30 000 neuvostosotilasta jäivät mottiin.

Hangon rintamalla käytiin taisteluita 22.6. – 2.12.1941 välisenä aikana. Taistelut olivat lähinnä tykistötaisteluja, sillä ylipäällikkö Mannerheim ei antanut sotilailleen lupaa Hangon niemimaan valtaamiseen. Lokakuussa 1941 puna-armeijan pääesikunta teki päätöksen Hangon evakuoinnista ja viimeiset neuvostosotilaat poistuivat alueelta joulukuun alussa.

Paikalle on haudattu 453 sotilasta. Vuonna 2000 paikalle tehtiin kymmenen graniittista nimilaattaa, joissa on 186 neuvostosotilaan nimet, joten vainajista 267 on jäänyt tunnistamatta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sotilashautausmaasta neuvostomuistomerkkiin

Vaikka sota Hangossa muistuttikin paljon asemasotaa, monen neuvostosotilaan kohtaloksi tuli antautuminen Suomen armeijan sotavangiksi. Täten myös Hankoon tuli sotavankileirejä. Hangon Sotavankileirien johtaja majuri Sven Lundqvist teki vuonna 1942 aloitteen, että neuvostosotilaille tulisi tehdä oma hautausmaa.

Sopiva alue hautausmaalle löytyi Täktomintien varresta. Puna-armeijan sotavangit raivasivat hautausmaan ja hautakummut, jotka reunustettiin pyöreillä kivillä. Sotilashautausmaalle laitettiin alun perin puuristit.

Vuonna 1960 sotilashautausmaa haluttiin muuttaa muistomerkiksi. Muistomerkin suunnitelmat tehtiin venäläisarkkitehtien toimesta Moskovassa. Materiaaliksi valittiin harmaa, ristipäähakattu graniitti. Kivimuurin pinta vuorostaan hakattiin karheaksi.

Punainen väri korostuu jopa häiritsevän paljon muistomerkillä.

Groteskilta tuntuva muistomerkki

Täktomin muistomerkki sijaitsee muutaman kilometrin päässä Hangon keskustasta. Muistomerkki on siinä mielessä erikoinen, että toisin kuin monen muun sotamuistomerkin kohdalla, tämän ohi on lähes mahdotonta ajaa huomaamatta sitä. Suurikoiset kivet ja kirkkaanpunainen väri paistavat männikkömetsän keskellä kauas.

Saavumme paikalle ilman mitään ennakkoperehtymisiä. Punainen aluetta kiertävä väri tuo ensimmäisenä mieleen jonkinlaisen poikkeustilanteen. Onko tämä alue kenties eristetty Ukrainan sodan myötä? Onko verenpunainen väri jonkun tekemä mielenilmaus? Lähempi katsominen kuitenkin paljastaa, että muistomerkki näyttää juuri siltä miltä se on suunniteltukin näyttämään.

Aidatun alueen portinpielessä on suuri, korkeimmillaan varmaan 3-4 metriin ulottuva kiviseinä. Kiviseinästä löytyy valtava punatähti vasaroineen ja sirppeineen. Neuvostotunnuksen vierestä löytyy kolmella eri kielellä teksti: suuren isänmaallisen sodan vuosina sankarillisesti kaatuneille neuvostosotureille kiitollinen synnyinmaa.

Meneillään olevasta sodasta huolimatta muistomerkkiä on selvästikin ylläpidetty säännöllisesti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vertailukohtaa Rovaniemeltä

Tunnelma on jokseenkin erikoinen. Sävyerot ovat melkoiset, kun paikkaa vertaa aiemmin vierailemaamme saksalaissotilaiden hautausmaahan Rovaniemen Norvajärvellä. Paikkoja yhdistää se, että molemmissa lepää viimeisellä leposijallaan pääasiassa nuoria miehiä vieraalla maaperällä, kaukana omasta kodistaan. Siinä missä Norvajärvellä tunnelma oli rauhallinen, nyt Hangossa kaikki tuntuu groteskilta.

Täktomin neuvostomuistomerkki on muuten kooltaan suurin Hangossa oleva sotamuistomerkki. Tämä lienee ollut Moskovassa tarkoituskin. Alueella olevat opasteet tietävät kertoa, että vuonna 1969 monumentti palkittiin kauneimpana Neuvostoliiton ulkopuolella sijaitsevana neuvostoliittolaisena sotamuistomerkkinä. Tieto aiheuttaa spontaanin epäuskoisen hymähdyksen.

Alkuperäisestä sotilashautausmaasta puuristeineen ei ole juuri mitään jäljellä. Paikalle on haudattu 453 sotilasta. Vuonna 2000 paikalle tehtiin kymmenen graniittista nimilaattaa, joissa on 186 neuvostosotilaan nimet, joten vainajista 267 on jäänyt tunnistamatta. Valtaosa kuolleista on taisteluissa kaatuneita, mutta myös joitakin myöhemmissä miinanraivaustöissä surmansa saaneita sotavankeja on haudattu alueelle.

Portinpielestä löytyy korkealle kurottava kiviseinä.

Kommentit (2)

  • ANTTI KALERVO VALKONEN

    Tämä neuvostosotilaiden hautamuistomerkkiä lapsellisesti arvosteleva juttu on mielestäni mauton eikä kuulu autoista ja autoilusta asiantuntevasti ja puoluettomasti kertovaan Moottori-lehteen.
    Ystävällisin terveisin,
    Antti Valkonen, tekniikan tohtori

    • Moottorin toimitus

      Moi, kiitos kommentista ja mielipiteestäsi juttuamme kohtaan. Moottorin aiheisiin lukeutuu autojen ja liikenteen lisäksi myös matkailu, joten nostamme esiin myös erilaisia, vähemmälle huomiolle jääneitä kohteita. Hautamuistomerkeistä aikaisemmin on julkaistu juttu mm. Norvajärven vastaavasta hautausmaasta: Saksalaissotilaiden hautausmaalla Rovaniemen Norvajärvellä lepää 2683 kaatunutta

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat