ULCC-operaattori Spirit Airlines on lentoliikenteen kriisin toinen uhri – vaarallinen yhdistelmä vaanii nyt myös joitain eurooppalaisyhtiöitä

Polttoaineiden hinnannousu, Pratt & Whitney -moottoreiden ongelmat ja halpalentoyhtiöiden riskialtis liiketoimintamalli ovat vaarallinen yhdistelmä myös joillekin tunnetuille eurooppalaislentoyhtiöille.

Yhdysvaltalainen ULCC, Ultra Low Cost Carrier eli ultrahalpalentoyhtiö Spirit Airlines on lopettanut kaiken toimintansa alle vuorokauden varoitusajalla. Perjantaina 1. toukokuuta Financial Times -lehti laittoi liikkeelle huhun, jonka mukaan näin saattaisi olla käymässä, ja heti lauantain puolella Pohjois-Amerikan taivas tyhjentyi Spirit Airlinesin keltaisten lentokoneiden osalta. Viimeisen lentonsa yhtiö lensi Detroitista Dallasiin, ja tuo lento laskeutui vähän puolenyön jälkeen paikallista aikaa.

Vielä perjantaina yli 90 koneen laivastolla operoinut, Yhdysvaltain sisäisen liikenteen seitsemänneksi suurin lentoyhtiö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan se on raskain sydämin joutunut lopettamaan toimintansa, ja ettei se pysty tekemään asiakkaidensa eteen enää muuta kuin palauttamaan rahat varatuista lentolipuista.

Spirit Airlines on toinen lentoyhtiö, joka lakkaa olemasta Iranin aiheuttaman polttoainekriisin vuoksi, ensisijaisesti. Ensimmäinen oli Lufthansa CityLine, Lufthansa Groupiin kuulunut lentoyhtiö, joka viimeiset aikansa toimi pelkästään emoyhtiönsä Lufthansan alalaivastona. Lufthansa CityLine lakkautettiin lähes yhtä nopealla varoitusajalla kuin Spirit.

Myös brittiläistä, vuonna 2023 perustettua Ascend Airwaysia voi pitää kriisin uhrina, mutta se ei ollut seitsemän koneen laivastollaan ja charter-toiminnallaan Lufthansa CityLinen tai Spirit Airlinesin tunnettuuteen tai laajuuteen verrattavissa oleva lentoyhtiö.

Nykyisessä muodossaan vuonna 1992 perustetulla Spirit Airlinesilla oli monta solmukohtaa Yhdysvalloissa, mutta niistä suurin oli Floridan Miamissa, jossa myös yhtiön pääkonttori sijaitsi. Suurin osa Spiritin lennoista oli Yhdysvaltain sisäisiä, mutta reittejä sillä oli myös Karibian alueelle, Väli-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan asti.

Spirit Airlines oli ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Kuten Moottorin eräässä taannoisessa jutussa kuvailtiin, Spirit Airlines oli toimintansa turvaamiseksi yrittänyt yhdistyä kahden kilpailijansa kanssa. Yhdistymisen JetBluen kanssa esti vuonna 2024 liittovaltion oikeusministeriö kilpailusyihin vedoten, eikä Frontierinkaan kanssa syntynyt liittoa.

Viimeisenä pelastuskeinonaan Spirit Airlines yritti saada käteisinjektion Yhdysvaltain liittovaltiolta, joka puolestaan ei katsonut enää mahdolliseksi käyttää veronmaksajien rahoja kuolevan lentoyhtiön pelastusyritykseen.

Polttoainekriisi oli vain viimeinen naula arkkuun

Iranin toimillaan aiheuttama polttoainekriisi, joka näkyy tällä hetkellä kaikkien fossiilisia polttoaineita käyttävien tahojen kukkarolla, oli vain laukaiseva tekijä, joka sinetöi Spirit Airlinesin kohtalon. Ongelmat olivat alkaneet jo aiemmin, ja niihin pääsyynä olivat Airbus A320neo -sarjan koneet, jotka Spirit Airlines oli tilannut modernisoidakseen laivastoaan.

Airbus A320neo -sarja on saatavilla kahdella eri moottorivaihtoehdolla, nimittäin ranskalais-amerikkalaisen CFM Internationalin LEAP-1A:lla tai vaihtoehtoisesti amerikkalaisen Pratt & Whitney'n PW1000G-sarjan moottoreilla varustettuna.

Spirit Airlines kuului siihen porukkaan, joka tilasi omansa Pratt & Whitney'n vaihtoehdolla, jollainen on myös ainoa moottorivaihtoehto Airbus A220 -sarjaan sekä Embraerin E2-sarjaan, jonka myötä myös Finnair pääsee ensi vuodesta alkaen tekemisiin kyseisen moottorityypin kanssa.

Kyseinen moottori on viimeisimmän huudon mukainen suihkumoottori, joka on GTF- eli geared turbofan -teknologiansa ansiosta hyvin taloudellinen ja hiljainen.

Sen valmistuksessa on kuitenkin huomattu laatupuutoksia, jotka huomattiin onneksi ajoissa, mutta jotka ovat aiheuttaneet valtavan ongelman sen vuoksi, että joka ikinen ennen ongelman havaitsemista valmistettu moottori on täytynyt käydä työlään prosessin kautta läpi.

Tilanne on aiheuttanut asianosaisten koneiden massamaadoituksia, ja mikään lentoyhtiöhän ei voi taloudellisesti hyvin, jos merkittävä osa sen koneista on sidottuna maahan, poissa tuottamasta omistajalleen rahaa.

Air Balticilla ja Wizz Airilla uhkaava kohtalonyhteys?

Halpalentoyhtiömalli, jossa tavallisesti toimitaan melko pienillä katteilla, Pratt & Whitney -moottoreiden ongelmat sekä tietysti myös polttoainekriisi ovat asioita, jotka yhdistävät Spirit Airlinesin pelottavalla tavalla kahteen tunnettuun eurooppalaistoimijaan, nimittäin latvialaiseen Air Balticiin ja unkarilaiseen Wizz Airiin. Niistä kummallakin on reittejä Suomeen, Air Balticin tapauksessa jopa solmukohta Suomessa, Tampere-Pirkkalassa.

Halpalentojätti Ryanairin toimitusjohtaja Michael O'Leary, joka tunnetaan poikkeuksellisen suurisuisena lentoyhtiöjohtajana, on tavalliseen tapaansa maalaillut piruja seinille, ja kertonut uskovansa, etteivät ne tule näkemään ensi talvea.

Erityisen vaikea tilanne on ollut Air Balticilla, jonka kaikki liiketoiminta perustuu PW1000G-sarjan moottoreilla varustettuun Airbus A220:een, ja joka on ollut naimisissa Lufthansa Groupille lupaamansa wet lease -sopimuksen kanssa.

Lufthansa omistaa nykyisin 10 prosenttia Air Balticista, mutta loppuosa on Latvian valtion omistuksessa. Latviassa on käyty parlamenttitasolla kiivasta keskustelua Air Balticin tulevaisuudesta, ja keskustelu päättyi siihen, että valtio takasi lippulaivalentoyhtiölleen 30 miljoonan euron hätäapupaketin. Latvian valtio on myös tuloksetta pyrkinyt saamaan naapurimaitaan Viroa ja Liettuaa sijoittamaan Air Balticiin.

Lähteet: Spirit Airlines, Simple Flying, Financial Times, Euronews