Uusi hallitus poistaa aukon ylinopeusrikkomusten seuraamusjärjestelmästä

Liikenneoikeuden asiantuntija: ”Vihdoin tähän epäkohtaan ollaan puuttumassa"

Ylinopeutta ei saisi ajaa, mutta niin voi joskus käydä. Ja nykylakien mukaan sekin on mahdollista, että ylinopeudesta kärynnyt autoilija säästyy seuraamuksilta, mikäli ajetun ylinopeuden määrä on sopivan lievä.

Tässä on kyse tilanteesta, josta ylinopeuden määrä jää tavallaan lakipykälien välimaastoon, ei kenenkään -maalle.

Liikenneoikeuden asiantuntija ja liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja Risto Tuori on hyvillä mielin, että Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa on nyt otettu kantaa tähän epäkohtaan – eli lakipykälien välimaastoon jäävään ylinopeuteen.

– Vihdoin tähän epäkohtaan ollaan puuttumassa. Yhdistyksemme on monessa yhteydessä tuonut julki ongelman eli liikennevirhemaksun ja liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen välisen yhteensovittamisongelman ylinopeusrikkomuksissa.

Hallitusohjelmassa aiheesta todetaan seuraavaa: ”Oikaistaan ylinopeudesta seuraavaa liikennevirhemaksua ja liikenneturvallisuuden vaarantamisrikosta koskeva lakien yhteensovittamisongelma sen varmistamiseksi, että liikennevirhemaksurajan ylittävästä ylinopeudesta ei selviä seuraamuksetta.”

Rajana 20/km/h -ylinopeudet

Risto Tuori tuo esiin, että perimmäinen kysymys on rikoslaissa olevasta liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen soveltumisesta yli 20 km/h ylinopeuksiin.

– Sakkorangaistusta ei voi tuomita, jos teosta arvioidaan aiheutuneen ainoastaan vähäistä vaaraa. Kun liikennevirhemaksua ei voi määrätä yli 20 km/h ylinopeuksista, vähäisen vaaran rikkomukset voivat jäädä kokonaan seuraamuksitta, jos sakotettava osaa siihen vedota, Tuori taustoittaa nykytilaa.

Hän tähdentää, että teon arviointi riippuu olennaisesti olosuhteista.

Tuori kertoo, että aiemmin poliisin nyrkkisääntönä 10 päiväsakkoa määrättiin liikennerikkomuksesta ja 12 päiväsakkoa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vanhojen sakotusohjeiden perusteella kysymys saattoi olla taajama-alueilla 26 km/h ja sen ulkopuolella jopa 29 km/h ylinopeudesta. Tieliikennelain säätämisen jälkeen tämä ohjeistus poistettiin sakkokäsikirjasta.

Taustalla oikeuksien päätöksiä

Tuori kertoo Pohjois-Savon käräjäoikeuden päätöksestä vuodelta 2021, jossa oikeus katsoi, että uusi tieliikennelaki ei ole muuttanut liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen soveltamisaluetta ja tältä osin Itä-Suomen hovioikeus oli samaa mieltä, mutta katsoi tuossa tapauksessa mm. risteyksen vuoksi teon olleen omiaan vaarantamaan vähäistä enemmän liikenneturvallisuutta.

Helmikuussa 2023 Turun hovioikeus puolestaan antoi tuomion moottoritien loppuvaiheessa kello 01 yöllä tapahtuneesta 29 km/h nopeuden ylityksestä 80 km/h nopeusrajoitusalueella.

– Tästä tuomiosta on vireillä valituslupa- ja muutoshakemus korkeimmassa oikeudessa.

Liikenneoikeusyhdistys esitti aikanaan, että liikennevirhemaksun soveltamisalue olisi nostettu 30 km/h ylinopeuksiin asti, mikä olisi vastannut suunnilleen aiempaa sakotuskäytäntöä.

– Tämä on varteen otettava vaihtoehto edelleenkin, Tuori erittelee.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: Hallitusohjelma / Vahva ja välittävä Suomi