Väläytin vahingossa pitkät rekkakuskin naamalle neljä kertaa, mutta väitän silti ajovalojen olevan paras asia uusissa autoissa – Ajatuksia autoista

Syksyllä ajovalojen merkitys korostuu. Uusista autoista löytyy hyviä ja huonoja toteutuksia, joita ruodimme tämän viikon Ajatuksia autoista -kolumnissa.

Ajan syysyönä kotiani kohti vastikään noutamallani Mazda 6e -koeajoautolla. Lähtö pääkaupunkiseudulta venyi myöhäksi, joten joudun ajamaan suurimman osan 450 kilometrin matkasta pimeässä. Onneksi nykyautojen ajovaloissa on harvoin valittamista.

Valaisemattomalla maantieosuudella vastaan tulee taas yksi rekka. Odotan Mazdan automatiikan vaihtavan lyhyille valoille, ehkä turhankin pitkään. Kun ajoneuvoyhdistelmän keula alkaa olemaan kiusallisen lähellä, vaihdan lyhyet valot manuaalisesti päälle. Se ei tosin sovi Mazdalle, joka laittaa pitkät valot takaisin päälle.

Lyhennän uudestaan. Mazda laittaa valot jälleen päälle. Nyt matka vastaantulijaan ja sen valoihin alkaa olemaan niin lyhyt, ettei kokemattomallekaan kuljettajalle tulisi mieleenkään ajaa itse pitkät valot päällä. Vaihdan siis taas lyhyet valot ja jälleen auto kumoaa päätökseni.

Ehdin vielä kerran vaihtamaan lyhyisiin ajovaloihin – mutta osannette jo arvata, mitä auto tekee välittömästi tämän jälkeen. Nöyrimmät pahoitteluni tälle vastaan tulleelle yhdistelmäkuljettajalle, ja kiitokset siitä, ettet hermostunut ja läväyttänyt pitkiä naamalleni.

Tämän jälkeen pysähdyin tien varteen etsimään asetuksista, kuinka saan valoautomatiikan kokonaan pois päältä ja kiehuin auton uppiniskaisuudelle.

Ehkä parasta uusissa autoissa

Tällä palstalla ruoditaan usein uusien autojen ikäviä ominaisuuksia, silloin kun siihen on syytä. Osaamme kuitenkin antaa myös kiitosta.

Yksi merkittävimmistä, jatkuvasti parantuvista asioista autoissa ovat niiden ajovalot. Aiemmin automaailmassa ajovaloissa kehitystä tapahtui lähinnä valokeilan kantavuuden ja muodon suhteen – eikä muutos edes aina ole ollut positiivista. Nykyään valoihin on ynnätty sellaisia ominaisuuksia, jotka lisäävät pimeällä ajaessa turvallisuutta merkittävästi.

Olennaisin asia on tietysti ajovalojen mukautuvuus. Etenkin LED-matriisivalojen säätyvyys tuottaa oudoksuntaa niille, jotka eivät uudehkoissa autoissa ole juuri matkanneet. Kun ajovalot pystyvät halkomaan valokuvioon hyvinkin tarkasti rajattuja himmennettyjä alueita, saadaan näkyvyys taattua silti niillä alueilla, joissa ne eivät häiritse esimerkiksi vastaantulevaa autoilijaa. Periaatteessa siis vastaantulijan ympärillä.

Kun kyse on kameramonitorointiin perustuvasta järjestelmästä, tätä puutetta ei pysty vähäisen valotehon tapaan ratkaisemaan lisävalon hankinnalla. Edellisen konkreettisen muistutuksen nykyautojen hyvistä ajovaloista sain viikko sitten syyspimeällä, kun ajoin aamuyöstä valaisematonta kantatietä Volkswagen Golfilla ja edessäni ajoi uudehko E-sarjan Mercedes. Autojen valokeilat valaisivat piennarta niin laajasti, ettei tullut mieleenkään lähteä ohittamaan edessä ajavaa autoa ja rikkoa tätä yhtenäistä ja tarkkaa valokuvioyhdistelmää.

Kaikissa uusissa autoissa ei toki matriisivaloja vielä ole. Eikä tekniikka ole automaattisesti hyvyyden tae, myös matriisivaloista löytyy eritasoisia ratkaisuja. Auton ostajan kannattaa syksyllä hyödyntääkin pimeyttä ja käydä kokeilemassa koeajon yhteydessä auton valoja. Ne kuitenkin ovat monelle erittäin oleellinen osa autoilukokemusta ja matkanteon turvallisuutta.