20.11.2022 Matkailu Ydinkoe- ja atomipommimuseot – jotta emme koskaan unohtaisi Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Kylmän sodan jälkeen ydinsodan uhka vähitellen unohtui, kunnes sota Ukrainassa on muistuttanut meitä taas ydinaseiden olemassaolosta. Asiaan voi perehtyä useammassa museossa. Vaikuttavin niistä on tietysti Hiroshimassa, mutta myös USA:n testipaikoilla käynti pysähdyttää. Ydinkokeiden ja atomipommin historiasta kertovat museot ovat luonnollisesti keskittyneet Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Japanissa tarinan keskiössä on inhimillinen kärsimys, kun USA:ssa keskitytään enemmän testaamisen historiaan ja teknologian kehitykseen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Hiroshima 6. elokuuta 1945. Ensimmäinen atomipommi pudotettiin Hiroshimaan 9 450 metrin korkeudesta, ja se räjähti noin 550 metrin korkeudessa. Pommin teho oli noin 13 kilotonnia, eli se oli nykyisiin ydinaseisiin verrattuna erittäin pieni. Silti se tappoi välittömästi noin 75 000 ihmistä. Hiroshimaan rakennettu museo kertoo varsin koruttomasti sen inhimillisen kärsimyksen, jonka pommi aiheutti. Kaikki tämä kärsimys esitetään alkuperäisten esineiden, vanhojen valokuvien sekä ihmisten itsensä kertomana. Etenkin vanhat valokuvat pysäyttävät, koska niitä katsoo siitä samasta paikasta, mistä ne kertovat. Se konkretisoi asian suorastaan jäätävällä tavalla. Koska Hiroshima oli ensimmäinen kerta, jolloin ydinasetta käytettiin sodan välineenä, museoon konkretisoituu paljon kaikesta teeman ympärillä käytävästä keskustelusta. Sama koskee myös museon lähellä olevaa muistomerkkiä, jonka äärellä Barack Obama ensimmäisenä USA:n presidenttinä tapasi Japanin silloisen pääministerin Shinzo Aben. Nagasaki Kolme päivää Hiroshiman pommin jälkeen, elokuun 9. Nagasakissa räjähti toinen atomipommi. Se oli noin 20-kilotonnisena Hiroshiman pommia tehokkaampi. Hiroshiman tapaan hurja kuumuus ja räjähdys tappoivat heti lähes 74 000 ihmistä, mutta pommin vaikutukset aiheuttivat kärsimystä kymmenille tuhansille vielä vuosikymmeniä räjähdyksen jälkeen. Nagasakista löytyy Hiroshiman tapaan myös muistomerkki ja museo. Sielläkin suurimman vaikutukset tekevät vanhat valokuvat vähän räjähdyksen jälkeen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Trinity site Maailman ensimmäinen ydinräjähdys tapahtui 16. heinäkuuta 1945, kun plutoniumin räjähdyslaitetta testattiin 210 kilometriä Los Alamosista etelään New Mexicossa sijaitsevalla Alamogordon pommitusalueen tasangoilla. John Donnen runouden innoittamana J. Robert Oppenheimer antoi testille koodinimen Trinity. Sata metriä korkean tornin päälle nostettu plutoniumlaite räjähti 5.30 aamulla New Mexicon autiomaan yllä vapauttaen 18,6 kilotonnin voiman. Se höyrysti tornin välittömästi ja muutti sekä ympäröivän asfaltin että hiekan vihreäksi lasiksi. Trinity-kokeen onnistuminen merkitsi sitä, että plutoniumia käyttävä atomipommi voitiin valmistella Yhdysvaltain armeijan käyttöön. Trinityn testialue on nykyään osa White Sands Missile Range -ohjuskenttää, ja sen omistaa Yhdysvaltain puolustusministeriö. Testipaikan merkkinä on mustasta laavakivestä tehty obeliski, johon on kiinnitetty muistokyltti. USA:n kansallinen luonnonpuistopalvelu avaa Trinityn alueen yleisölle kaksi kertaa vuodessa. Alueelta löytyy yhä räjähdyksessä lasittunutta hiekkaa. Nevadan testialue Nevadan testialue, noin 100 kilometriä Las Vegasista pohjoiseen, oli yksi Yhdysvaltojen merkittävimmistä ydinasekoealueista. Siellä tehtiin sekä ilmakehässä että myöhemmin myös maan alla suoritettuja ydinkokeita vuosina 1951–1992. Ensimmäisen ydinkokeen jälkeen USA testasi ydinaseita ensin Tyynellä valtamerellä, mutta pian oli selvää, että testaamiseen tarvittiin suojatumpi paikka, jota voitaisiin valvoa koko ajan. Harkinnassa oli useampi alue, ja lopulta valinta kohdistui Las Vegasin pommitus- ja ampumarataan. Joulukuun 18. päivänä 1950 presidentti Harry Truman antoi luvan perustaa 680 neliökilometrin suuruisen alueen, joka sai nimen Nevada Proving Ground. Ydinkokeen aloitettiin tammikuun 27. päivänä 1951. Ensimmäinen räjähdys oli yhden kilotonnin suuruinen Shot Able -pommi. Vuonna 1955 alueen nimi muutettiin Nevadan testialueeksi. Ajan myötä alueen koko kasvoi nopeasti. NTS hankki lisää maata testausta varten vuosina 1958, 1961, 1965, 1967 ja 1999. Vuosina 1951-1992 Yhdysvaltain hallitus teki täällä yhteensä 1021 ydinkoetta. Näistä testeistä 100 oli ilmakehäkokeita ja 921 maanalaisia kokeita. Koska ilmakehäkokeiden sienipilvet näkyivät reilusti yli 100 kilometrin päähän, se johti Las Vegasin matkailun lisääntymiseen. Tämä kiinnostus kasvoi etenkin sen jälkeen, kun ydinkoe televisioitiin 22. huhtikuuta 1952. Sen jälkeen atomikulttuuri valtasi koko USA:n, ja Las Vegasista tuli tämän villityksen keskus. Sienipilvestä tuli Las Vegasin ikoni, joka koristi postikortteja, karkkeja, leluja, showtyttöjen päähineitä ja paljon muuta. Kaupunki hyödynsi kiinnostusta koko 1950-luvun ja 1960-luvun alun. Kaupungin hotellit jopa mainostivat näitä näkymiä. Jotkut kasinot järjestivät myös "aamunkoittojuhlia" ja loivat atomiaiheisia cocktaileja. Kaupungin kalentereissa mainostettiin räjähdysaikoja sekä parhaita paikkoja, joista näki välähdyksiä, valoja tai sienipilviä. Viimeinen maanalainen ydinkoe tehtiin 23. syyskuuta 1992. Vuonna 2010 NTS:n nimi muutettiin Nevadan kansalliseksi turvallisuusalueeksi (Nevada National Security Site). Alueella ei enää tehdä ydinasekokeita, mutta sitä käytetään edelleen Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden tarpeisiin. Alueelle järjestetään kerran kuukaudessa vierailumahdollisuus yleisölle. Aiheesta kiinnostuneet voivat myös vierailla Las Vegasissa sijaitsevassa National Atomic Testing Museumissa, jossa esitellään NTS:n historiaa ja sen pitkäaikaisia vaikutuksia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy National Museum of Nuclear Science Kansallinen ydintieteen ja -historian museo perustettiin New Mexicoon vuonna 1969, jotta ihmiset pystyivät tutustumaan ydinaseiden kehityksen sen varhaisesta tutkimuksesta aina teknologian rauhanomaiseen käyttöön nykyään. Museon perustettiin vuonna 1969, ja se sijaitsi ensin Kirtlandin lentotukikohdassa. Vuonna 1973 museon nimi muutettiin kansalliseksi atomimuseoksi (National Atomic Museum). New Yorkin terroristitekojen jälkeen 11.5. 2001 museo sulki ovensa Kirtlandin ilmavoimien tukikohdassa tiukennettujen turvatoimien vuoksi. Sen jälkeen museo toimi vuokratiloissa helmikuuhun 2009, kunnes nykyinen museo avattiin Albuquerquen laitamille. Samalla se sai uuden nimen: The National Museum of Nuclear Science & History. Museo kertoo hyvin kattavasti ydinkokeiden historian, ja esillä on myös runsaasti aiheeseen liittyvää kalustoa. Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Atomic Heritage Foundation, Vesa Eskola, Hiroshima Peace Memorial Museum, Nagasaki Atomic Bomb Museum, National Museum of Nuclear Science Lue lisää Kaikki artikkelit 23.6.2026 Automatkailu PowerPark – huvikeidas ameriikan tyyliin 22.6.2026 Matkailu Automatka napapiirin pohjoispuolella – naapurikateutta ja hieman Norjan maantietoa 21.6.2026 Matkailu Saarenmaan valtit – kivilampaat, Tõll-jätti, pionit ja katajasiirappi 21.6.2026 Autoilu Pidempi automatka edessä? – näiden asioiden sivuuttaminen saattaa jättää tien päälle 20.6.2026 Koeajo Bürstner Signature SFT on matkailuauto, joka yrittää keksiä matkailuautoa uudelleen – siinä myös hyvin onnistuen 20.6.2026 Matkailu Tampereen kaupunkiriennot – mutta lampaiden luona yöpyen glamping-tyyliin 19.6.2026 Automatkailu Bomba – karjalaisuuden tyyssija ja Kullervo-elokuvan mystiset kuvauspaikat 18.6.2026 Uutinen Norwegian Tjäreborgin omistajaksi – lentoreitit yhdistyvät valmismatkoihin ja hotelli-osaamiseen 17.6.2026 Matkailu Oletko sinä hitaan matkailun ystävä? Matkailutavat murroksessa, kertoo laivayhtiön tutkimus Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 23.6.2026 Päivän kuva Muistatko miksi Renault 4:sta kutsuttiin ”Tipparelluksi”? 22.6.2026 Lentokoneet Finnairilla ei ole ollut 12 vuoteen yhtään Boeingin konetta, mutta silti jopa 12 Finnairin lentoa lennetään joka päivä Boeing 737:llä 24.6.2026 Esittely Miten on, riittääkö lähes tuhat litraa tavaratilaa? 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa! 16.6.2026 Laivat Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa 22.6.2026 Lentokoneet Finnairilla ei ole ollut 12 vuoteen yhtään Boeingin konetta, mutta silti jopa 12 Finnairin lentoa lennetään joka päivä Boeing 737:llä 16.6.2026 Laivat Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa 17.6.2026 Koeajo Dacian pysyvä päätös vaihtaa perinteinen kardaanineliveto sähkömoottorilla toteutettuun automaattivaihteiseen tuntuu sokeeraavammalta paperilla kuin maastossa 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa! 19.6.2026 Päivän kuva Tunnistatko auton tästä poistoilmaventtiiliksi naamioidusta polttoaineen täyttöaukosta? 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 4.6.2026 Ajokortit Vanhaa ajokorttia ei enää tarvitse palauttaa Traficomille – uudistus tuo satoja tuhansia euroja säästöä 3.6.2026 Liikenne Onko tässä Suomen sekavin liikenneympyrä?