Ajoneuvot Käytetyt autot 25.6.2021
Käytetty kesäauto hakusessa? Toimitus esittelee poimintojaan
Jos juhannus ja lomarahat polttelevat ja autokaupoille on mieli, voi unelmiensa kesäautoa lähestyä eri näkökulmista. Tässä viiden toimituksen jäsenen enemmän ja vähemmän perusteltuja valintoja.
Kesäauto. Yhdyssana, joka lupaa ja vaatii paljon, vaikka oikeastaan kukaan ei ole määritellyt mikä tekee hyvän kesäauton. Onko se halpa kulkupeli, jonka voi hylätä syksyn sateiden tullen? Onko se liian arvokas talviajoon? Riittääkö keltainen väri, pitääkö olla avokatto, voiko puuttuvia arvoja korvata valkokangasjulkisuudella? Vastauksia on niin monia, että päätimme kysyä asiaa toimituksen jäseniltä ennen juhannusrientoihin lähtöä.
Tässä jutussa käymme läpi millainen käytetty kesäauto herättää eri toimituksen jäsenten mielenkiinnon – ja miksi. Sen kummempia sääntöjä ei poiminnoille asetettu.
Toimittaja Eetu Kokkosen valinnat:
Dodge Polara vm. 1970
En ole erityisen suuri jenkkiautotietäjä, mutta jokin rapakon takana valmistetuista 1970-luvun laitteissa sytyttää ja halusin sellaisen ehdottomasti kesäautovaihtoehtohini. Lyhyen selailun jälkeen silmään iskenyt Polara edustaa juuri ’’minun’’ tyylistä jenkkiä etenkin ulkonäön osalta – sopiva patina parantaa ehdottomasti auton ulkonäköä. Moparin 383-isolohko ei ole ehkä se kaikkein suosituin moottori harrastajapiireissä, mutta kolmisensataa hevosvoimaa ja noin 500 newtonmetriä matalaviritteisestä kasikoneesta kuulosta mielestäni erinomaiselta.
Nissan Cedric vm. 1986
Toista autoa miettiessä ongelmaksi nousi lähinnä vaihtoehtojen rajaton määrä. Luotin kollegojeni valitsevan listalle sellaisia ajajan autoja, jotka olisivat myös itseni listalla, joten päätin leikkiä ajatuksella muutaman tonnin kesäautosta. Tämän jälkeen kiinnostavia malleja olikin huomattavasti vähemmän, mutta tämä 850 000 km ajettu Nissan Cedric erottui listalta pääosin henkilökohtaisista nostalgiasyistä, sillä isäni omisti lapsuudessani näitä useita kappaleita.
Cedric oli aikanaan syystäkin suosittu auto taksissa: sen tuolloin varsin tehokas dieselmoottori on käytännössä ikuinen, auto on tilava ja varusteetkin olivat tuohon aikaan kiitettävät. Nykyään näiden tekniikat on usein siirretty lahoista Cedriceistä muun muassa erilaisten jenkkien keuloille, joten kokonaisia yksilöitä ei ole enää liikaa jäljellä, joten nyt on todennäköisesti viimehetket hankkia tällainen kohtuuhintaan. Ja onhan auto osa suomalaista elokuvahistoriaa.
Tuottaja Mikko Aution valinnat:
Jaguar E-Type Roadster vm. 1963
Kukapa nyt ei haluaisi nauttia kesäkeleistä kenties autoilun historian kauneimman avoauton ratissa? Jaguar E-Type herätti esittelynsä aikaan 60-luvulla huomiota paitsi muotojensa myös suorituskykynsä osalta. Nykypäivän autojen rinnalla E-Type tarjoaa vanhan liiton autoilufiilistä parhaimmillaan, minkä lisäksi sen muodot herättävät nykypäivänäkin ihastusta linjakkuudellaan ja siroudellaan.
BMW M2 vm. 2017
Yksi edellisen vuosikymmenen hauskimmista BMW-malleista kuljettajan paikalta arvioituna on ehdottomasti ollut M2. Kompakti koko yhdistettynä hienon luonteen omaavaan rivikuutoseen tarjoilee baijerilaismerkille ominaista ajamisen hauskuutta. BMW M2 on hyvä esimerkki siitä, ettei teho ole kaikki kaikessa, vaan tasapainoinen kokonaisuus on nautinnon kannalta huomattavasti olennaisempi asia.
Avustaja Henri Posan valinnat:
Renault Avantime vm. 2002
Täysin mielipuolinen ylellinen Renault Avantime yhdistelee yhteen pakettiin tila-auton, shooting braken, 2+2-paikkaisen coupén ja targan. Autoa aikanaan ajaneet toimittajat ihastelivat sitä ja kyseessä on kiistatta mestariteos, mutta myynti jäi ohueksi. Itse asiassa Avantime onkin jo esiintynyt Moottorin Käytetyt erikoisuudet -juttusarjassa.
Fiat Barchetta vm. 1995
Kesällä kaipaa avoautoa ja eräs hieman unohdettu sellainen on upeasti muotoiltu Fiat Barchetta. Maltillisilla teholukemilla ja kesän pitävillä pinnoilla etuvetoisuus ei häiritse, sillä ajettavuuden pitäisi olla kuulemma kunnossa. Espresso huiviin, Barchetta alle ja kesähelteet saavat jatkua.
Avustaja Benjamin Helanderin valinnat:
Renault Twingo Soleil vm. 2016
Tämä aurinkoinen ja hyvin varusteltu Twingo-yksilö löytyy Vantaalta. Rättikattoinen Twingo on sopiva kesäauto neljälle. Smart-sukuinen takamoottorinen auto on äärimmäisen ketterä, ja sillä tutustuukin kivoihin kesäkaupunkeihin mukavasti aivan ydinkeskustoja myöten. Yksinkertaisen pelkistetty ulkoasu antaa uudelle omistajalle tarvittaessa vapauksia sen personointiin. Myyntihintaa voi pitää kohtuullisena, eikä tämä kesäauto tule kalliiksi varmasti jatkossakaan.
Raisiosta löytyvä siistikuntoinen ja vähän ajettu Fiat Barchetta tarjoaa ostajalleen käteensopivan avoauton. Puntoon perustuva, ja siten etuvetoinen Barchetta ei ole liian villi, mutta siitä huolimatta 1,7-litrainen bensiinimoottori kuljettaa tonnin painoista roadsteria pirteästi. Esimerkkinä olevassa, vuosimallia 2003 edustavassa yksilössä näkyy Tom Tjaardan toteuttama facelift. Tähän yksilöön kuuluu myös irroitettava kovakatto, jolle voi toisinaan olla käyttöä Suomen kesässä. Barchetta säilyttää arvonsa hyvin, mikä näkyy käytettyjen hintatasossa.
Toimittaja Aake Kinnusen valinnat:
Kesä on mutkateiden ja kasarisarjojen aikaa, joten mikäpä sen parempi valinta kuin Porsche 928. Saksalaismerkin 2+2-paikkainen kruiseri oli 1970-luvun näkemys tulevaisuudesta ja 911:n korvaajasta. Kumpikaan näistä asioista ei tapahtunut, mutta veikkaus oli sen verran mainio, että ei anneta sen häiritä. Voittihan auto jopa vuoden 1978 Vuoden auto -palkinnon Euroopassa!
Teknisesti S-version 300 hevosvoiman 4,7 litran V8 on erittäin riittävä voimanlähde jopa 928:ssa yleisen automaattivaihteiston kanssa. Tyylillisesti tarjolla on Ford Sierraakin inspiroinutta aerodynaamisuutta sekä ponnahduslamput. Tämän lähemmäs Herttoniemen Miami Viceä on vaikea päästä tällä puolen Testarosssaa.
Löytynyt yksilö ei ole halvin tarjolla oleva 928, ja käytetty kesäauto saisi totta puhuen jäädä alle 20 000 euron, mutta budjettiylitys on perusteltavissa auton kunnon ja historian lisäksi ennen kaikkea sen värillä. Kesäauton täytyy olla myös värikäs, ja vaikka luumunpunainen ei ole keltainen tai turkoosi, on se erinomainen poikkeama monokromaattisten nykyautojen keskellä. Lisäksi väri on niin 1970-lukua, että poliisisarjojen wakawaka-kitarariffit soivat tuulessa kuin itsestään.
Ideaalinen kesäauto on kuitenkin lopulta ikoninen Rättäri. Kesällä ei ole kiire mihinkään, joten on aika sama, tuottaako auto 13 hevosvoimaa vai 300 hevosvoimaa. 2CV6-tekniikan elämänsä varrella saanut 1974 2CV4 on toki jo jossain 33 hevosvoiman tuntumassa.
Lisäksi rättisitikka sopii mainiosti niin kaupunkeihin kuin taajamien ulkopuolelle. ”Sateenvarjo”-manuaalivaihteiston käyttäminen on hysteeristä hupia jo taajamavauhdeista alkaen. Pehmeä alusta sopii mainiosti jäätelöreissuihin vaikka pidempienkin matkojen päähän. Tilaakin on neljälle aikuiselle sopivasti, mutta uskokaa kun sanon, että viides on jo liikaa. Kesää varten tarjolla on tietenkin se rättikatto sekä pari saranoitua ikkunaa. Usein rättäreissä on myös istuimet, jotka on suunniteltu piknik-käyttöön, mutta toisaalta eipä evästuokio autossakaan ole hassumpi ajatus.
Valikoitu yksilö vaikuttaisi pikaselauksella olevan sopiva tasapaino hyvää hintatasoa ja käyttökuntoa, sillä viime vuosina pilviin kohottelevat hinnat eivät kerta kaikkiaan sovellu edulliselle kansanautolle, jonka järkevä arkikäyttö vaatii tallipaikan ja kelvollisen sääennusteen. Vaikka yksilö ei olekaan erityisen värikäs, saa mustavalkoisella väriskeemalla paljon anteeksi.
Ei muuta kuin Manhattan Transfer soimaan ja jäätelölle.
Teksti: Eetu Kokkonen, Mikko Autio, Henri Posa, Benjamin Helander, Aake Kinnunen Kuvankaappaukset: Tori Autot Kuvat: valmistajat, Moottorin arkisto/Lauri Ahtiainen Toimittanut: Aake Kinnunen
