Ajoneuvot Käytetyt erikoisuudet 1.3.2021

Käytetyt erikoisuudet – Alfa Romeo GTV 2.0

Alfa Romeo GTV 2.0 on takavetoinen 1980-luvun viistoperä-coupé. Erityisesti transakseli ja De Dion -pyöräntuenta tekivät mallista mielenkiintoisen. Alku on kuitenkin 1970-luvun puolella.

Vuonna 1974 esitelty Alfa Romeo Alfetta GT kehittyi vuosien saatossa lopulta muotoon Alfa Romeo GTV.

Vuonna 1972 Alfa Romeo Alfetta esiteltiin nelioviseksi perheautoksi. Jutumme kannalta mielenkiintoista on vuonna 1974 samalle perustalle esitelty näyttävämpi vaihtoehto Alfa Romeo Alfetta GT. Italdesign myi Alfa Romeolle muodot, jotka oli piirtänyt maineikas Giorgetto Giugiaro. 

Vuonna 1976 ainut moottorivaihtoehto (1,8-litrainen 4-sylinterinen) korvattiin kahdella uudella. Näin mallistoon saatiin nimet Alfa Romeo Alfetta 1.6 ja Alfetta GTV 2.0, joiden moottoritilavuuksia ei tarvinne esitellä erikseen. Edelleen nimi ei vielä aivan kohtaa juttusarjamme tämänkertaisen yksilön kanssa.

Ajan hengen mukaisesti 1980-luvulle tultaessa myös Alfa Romeon viistoperä-coupé muuttui muovisempaan suuntaan.

Alfa Romeon viistoperä-Coupé koki mallipäivityksen vuodelle 1980, jolloin ilmettä muutettiin muovisemmaksi puskureiden ja maskien osalta. Samalla takavalot muuttuivat yksiosaisiksi. Tässä yhteydessä nimestä pudotettiin Alfetta kokonaan pois ja näin ostettavissa oli vihdoin Alfa Romeo GTV 2.0. 

Käytetyt erikoisuudet -juttusarja ei voisi olla olemassa ilman Alfa Romeon klassikoita. Alfa Romeo Giulia 1600 Spider vei meidät 1960-luvulle, Alfa Romeo Arna kerjäsi 80-luvulla Nissanin kanssa ongelmia ja Alfa Romeo 75 3.0 esitteli transakselimuotia vielä saman vuosikymmenen puolella. Tällä kertaa päädyimme jälleen 80-luvulle.

Espoossa sijaitseva Käytetty erikoisuus on Alfa Romeo GTV 2.0.

Käytetty erikoisuus – Alfa Romeo GTV 2.0

Myytävä Alfa Romeo GTV 2.0 sijaitsee Espoossa ja sille on merkitty myynti-ilmoitukseen vuosimalliksi 1985. Tällöin se edustaisi tuotannon loppupäätä, sillä koko mallinimi hävisi vuonna 1987. Alfa Romeo GTV palasi kylläkin väliakaisesti mallistoon jälleen vuonna 1994, mutta kyseessä oli täysin eri auto.

Takapyörille voimaa tuottava voimanlähde on noin 2,0-litrainen nelisylinterinen rivimoottori, jonka huipputeho on 131 hevosvoimaa.

Moottorina on mallimerkinnän mukaisesti 1960 kuutiosenttimetrin nelisylinterinen rivimoottori, jonka huipputeho on 96 kilowattia (131 hevosvoimaa). Voima välitetään takapyörille taka-akselilla sijaitsevan 5-pykäläisen käsivalintaisen vaihteiston kautta. Omamassaksi on merkitty 1130 kilogrammaa. 

Tyylikkään tummanharmaassa autossa on 80-luvun tapaan runsaasti maalaamattomia muoviosia, kuten molempien päiden puskurit. Auton peruslinjat ovat kuitenkin säilyneet ennallaan alkuperäisestä. Kyseiset kevytmetallivanteet sopivat asuun kuin oikeat nahkakengät italialaisen mittatilauspuvun kanssa.

Sisätilojen verhoilu on erityisen kutsuva etuistuimissa.

Myös takana matkustetaan saman verhoilun vuoraamina.

Edellinen Seuraava

×

Sisätilojen verhoilu on erityisen kutsuva etuistuimissa.

Myös takana matkustetaan saman verhoilun vuoraamina.

Edellinen Seuraava

Auton taika käy ilmi vasta oven avatessa. Tummanharmaaseen ulkokuoreen potkitaan kontrastia vaaleilla ovi- ja istuinverhoiluilla. Sporttisten etuistuinten kutsuva halaus kutittelee selkää kauas näyttöruudun kajastuksen toiselle puolen. Kojelauta on kovasti muovinen, mutta ratista löytyy jalopuuta. 

Luonnollisesti jokainen autofani haaveilisi kyseessä olevan kuusisylinterinen GTV6, mutta nyt on tyytyminen neljään. Kyseessä on silti hienokuntoiselta vaikuttava erittäin maukkaalla yhdistelmällä varustettu yksilö, jolla olisi nautinto taittaa mutkateiden kautta jäätelölle – tosin ehkä vasta kevään koittaessa. 

Teksti: Henri Posa, Kuvat: tori.fi