Koeajo: nuoret mielessä – Ford Puma

Ford Puma on uusi haastaja aina vain kasvavaan pienten crossoverien luokkaan. Hyvää: tilat, istuimet, ajettavuus, suorituskyky, kulutus. Huonoa: ei nelivetoa, varustetasojen nimet.

Kuten maistiaisjutussamme kerroimme, uusi Ford Puma pohjautuu Fiesta-pikkuauton perusrakenteeseen. Yhteisestä pohjalevystä huolimatta Puma on pykälää Fiestaa isompi. Akseliväliä on venytetty kymmenkunta senttiä, ja niiden ansiosta takapenkkiä kehtaa tarjota aikuisellekin.

Kori on vain viitisen senttiä Fiestaa korkeampi, mutta pääntilaa on silti mainiosti. Leveyslisästä osa on käytetty muhkeampiin muotoihin, eikä kolme henkeä viihdy takana pitkää matkaa. Etuistuinten muotoilu on pikkuautojen parhaimmistoa etenkin ST-Line -varustelussa. Titanium-tasoisen auton istuimissa on lisäksi ristiselän hieronta ja irrotettavat pestävät päälliset.

Puman kontti on luokkansa suurin. Käytettävyyttä lisää välipohjan muunneltavuus. Yläasennossa pohjasta tulee tasainen selkänoja kaadettuna. Nostettuna takaselkänojaa vasten pohjan alta paljastuu varapyörän sijaan Megaboxiksi nimetty laatikko. Syvyyden puolesta sinne sopii vaikkapa huonekasveja tai kaksi golfbagia pystyasennossa. Likaisten tavaroiden varalta laatikko on vesipestävä pohjapropun ansiosta. Hattuhyllyn virkaa toimittava kangas nousee takaluukun mukana.

Uusia varusteita

Puman ohjaamo on lähes suoraan Fiestasta. Suurimpana erona on virtuaalimittaristo, joka kuuluu ST-Linen varusteisiin. Mittaristokuvan variointimahdollisuudet toimivat ajotilavalintojen mukaan. Ajoasento ja hallintalaitteiden ergonomia ovat luontevat. Nappuloiden sekä valikoiden toiminnot ovat Ford-kuskille tuttuja, muutkin oppivat ne perehtymisen jälkeen.

Varustetasojen nimien pituus tuo jo yltäkylläisyyden tunteen. Perustasot ovat Titanium ja ST-Line, joihin X ja Launch Edition tuovat omat lisänsä. Myöhemmässä vaiheessa joukkoon liittyvät vielä ”oikea” ST ja Vignale. Jo aloitusmalleissa vakiovarustus on varsin riittävä. Turvallisuudesta huolehtivat aina törmäyksenesto, kaistavahti ja liikennemerkkien tunnistus.

Uutena suojelusenkelinä Ford osaa varoittaa mutkan takana vaanivista vaaroista, kunhan verkottuneita autoja on tarpeeksi. Lisävarustelista on myös runsas aktiivisine vakionopeudensäätimineen ja pysäköintiavustimineen. Ulkonäköä voi kohentaa erivärisellä tai lasisella katolla.

Sähköinen avustus

Alkuun Puman saa vain kevythybriditeknologialla joko 125 tai 155 hevosvoiman kokonaisteholla ja kuusivaihteisella käsivaihteistolla. Myöhemmin on luvassa myös seitsenvaihteinen kaksoiskytkinautomaatti, mutta sen täytyy pärjätä ilman sähköavustusta.

Kaikissa versioissa bensiinimoottorina on kehuttu litrainen kolmisylinterinen. Viimeisimmässä kehitysversiossa sen hengitys on vaihdettu kulkemaan edestä taakse. Samalla jakohihna on vaihtunut ketjuksi ja suihkutuspainetta nostettu. Eniten kulutukseen pitäisi vaikuttaa yhden sylinterin lepuutus osakuormalla.

Kevythybriditekniikka ottaa hidastuksista talteen energiaa moniurahihnan pyörittämällä laturilla 48-volttiseen litium-ioniakkuun, josta saadaan 11,5 kilowatin teholla avustusta kiihdytyksissä. Moottorien yhteisvääntömomentti voi hetkellisesti nousta muikeaan 240 newtonmetriin. Yhdessä moottoria pidempään sammutettuna pitävän stop-start-järjestelmän kanssa kevythybridi säästää polttoainetta puolisen litraa kaupunkiajossa.

Pirteä ajettavuus

Ohjaus on kevyenpuoleinen, mutta silti tarkka ja tunnokas. Korin korkeutta ei huomaakaan, Puma taittuu mutkiin empimättä ja turhia kallistelematta. Silti moottoritiepätkätkin sujuvat ilman hermostuneisuutta. Edes ST-Linen sporttialusta ei ole liian kova, mutta varsinkin Titaniumissa kyyti on pikkuautoksi tasaista ja ääniltään vaimeaa.

Moottoria ei tarvitse huudattaa, vaikka kolmipyttyisen urheilullista pörinää kuuntelisi ihan mielikseen. Molemmat moottoriversiot kirmaavat vuoristoteitä kepeän oloisesti. Rankka reitti nostaa kulutuksen seitsemään litraan sataa kilometriä kohden, joten kevyessä ajossa on helppo uskoa viitosella alkavaan normilukemaan.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka