Koeajo: Renault Megane E-Tech Electric ER – ripaus lisäkilsoja tyrkyllä
Renaultin näkemys pitkän matkan sähköautosta tuo minimaalisen helpotuksen toimintamatka-ahdistukseen. Hyvää: muotoilu, voimalinja, ajotuntuma Huonoa: ER-mallin lisäys toimintamatkaan
Renaultin sähkömalli on saanut osakseen reippaasti kehuja. Ne ovat olleet aiheellisia, sillä Megane karistaa Zoen pölyt jaloistaan tyylillä ja tuntumalla. Ei Zoessakaan varsinaista vikaa ole koskaan ollut, mutta Megane on parantanut juoksuaan kaikilla osa-alueella.
Mallimerkin perässä oleva ER tulee sanoista Extended Range. Sen tarkoituksena on tarjota E-tech Electric -malliston pisin toimintamatka. Käytännössä se saavutetaan suuremmalla akulla ja pienemmällä tehoversiolla.
Pitkän matkan mallissa on siis 60 kWh akku ja 130-hevosvoimainen sähkömoottori. Malli on muiden tapaan etuvetoinen, eikä autosta ole ainakaan tällä hetkellä neljästä nurkasta kuopivaa versiota. Tehon puolesta ER jää selkeästi jälkeen tehoversiosta, sillä jyrkempi malli tuottaa 218 hevosvoimaa. Vääntömomentti on ER:ssä 250 Nm ja tehoversiossa 300 Nm.
Hieman yllättäen Meganen ratissa ei oikeastaan edes osaa kaivata lisävoiman tuomaa huumaa. 130-heppaisella versiolla ehtii sen mitä tarvitsee. Ero kahden mallin kiihtyvyydessä on 3 sekuntia ja ER-versio kiirehtii satasen vauhtiin 10,5 sekunnissa.
Suurempi akku omaa 60 kWh kapasiteetin ja sen turvin WLTP-vertailuarvo antaa lukeman 427–470 kilometriä. Pitkän matkan versio antaa siis 20 kilometriä lisää toimintamatkaa. Käytännön tasolla tällä ei ole sen suurempaa merkitystä. Kulutusmielessä ER-malli kuluttaa 100 kilometrillä 15,5 kWh, eli lähes kilowatin vähemmän kuin tehokkaampi.
Rapealla pakkaskelillä toimintamatkoista voi napata lähes kolmanneksen ja lisätä moisen kulutuslukemaan. Lämmön tuottaminen nielee energiaa ja se pitää vain hyväksyä. Haaste on toki kaikille merkeille sama.
130 kW lataus, mutta vain hetkeksi
Latauksessa mallien välillä ei ole eroja. Nopeimmillaan Renault imee virtaa CCS-portin kautta 130 kW nopeudella, mutta oikeassa maailmassa tuollaisia lukemia ei laturilla kannata useinkaan odotella. Latauskurvin mukaan latausnopeus laskee alle 100 kW-nopeuteen jo 20 prosentin akkuvarauksella. 40 prosentin kohdalla nopeus on 80 kW luokkaa ja niin edelleen.
Kymmenestä 80 prosenttiin päästään noin puolessa tunnissa, joten lämpimällä kelillä Renault on varsin käyttökelpoinen kaveri pidemmillekin matkoille. Kun yhtälöön tuodaan talvikeli, muuttuvat valtasuhteet merkittävästi. Ranskalaismerkeille kylmän kelin lataukset ovat perinteisesti aiheuttaneet haasteita.
Mutta kyllä Renaultin latauksessa on myös paljon hyviä piirteitä. Yksi merkittävimmistä on sisäinen 22 kW laturi, jonka ansiosta se lataa puolta nopeammin kuin monet kilpailijat. 22kW laturilla akku latautuu tyhjästä täyteen reilussa kolmessa tunnissa. Meganen tapauksessa markettien pihalla tyhjänä seisoskelevat laturit ovat etenkin talvikelissä usein varsin käyttökelpoisia ja edullisempia ladata.
Varsin toimivan voimalinjan lisäksi Megane ilahduttaa muotoilullaan. Auto edustaa modernia muotokieltä ja sähkömallissa on paljon merkin muista malleista tuttua, mutta myös uutta. Suurilla vanteilla ja sopivalla värillä Megane on yksi luokkansa hienoimpia malleja.
Tyyliä on tarjolla myös sisustassa. Kuskin paikalla viihtyy, sillä mittaristo on digitaalinen ja muokattavissa kuskin toiveiden mukaan. Keskikonsolin näyttö on kookas ja toiminta sujuvaa. Ilme on moderni ja kaikin puolin tyylikäs. Renault on todella onnistunut tehtävässään. Myös kangaspenkit onnistuvat olemaan tyylikkäät.
Yksi mukavimmista Renault-malleista
Myös ajotuntumaan on panostettu ja sähkömalli on yksi merkin mukavimmista ajokokemuksista. Meganen ohjaus on mukavan nopea ja sopivaan akseliväliin yhdistettynä se tekee autosta varsin ketterän tapauksen kaupunkiajossa. Eikä ongelmaa ole maantielläkään, sillä Renault tuntuu kokoaan suuremmalta.
Long Range -mallissa on yksi varsin kiinnostava yksityiskohta. Alla on nimittäin alumiinivanteiden sijaan peltiset valssit. Rikos on harkittu, sillä kaikesta päätelleen kevyemmät vanteet vaikuttavat painoon ja sitä kautta kulutukseen. Ja toki myös hintaan. Peltivanteet eivät häiritse kokonaisuutta, sillä Renaultin pölykapselit peittävät ne lähes kokonaan.
Painoa on karsittu pitkän matkan versiosta muutenkin. Eroa tehoversioon on yhteensä 12 kiloa, mikä ei tietenkään kuulosta kovin merkittävältä eroavaisuudelta. Kokonaisuus toki syntyy pienistä yksityiskohdista ja painonpudotuksella on varmasti ainakin pieni merkitys.
Vaikka ER-malli ei varsinaisesti tarjoa pidempää toimintamatkaa tehomalliin verrattuna, on siinä muita etuja. Yksi niistä on hinnoittelu. Isompiakkuisen Meganen hinta jää ilman metalliväriä juuri alle 50 000 euroon. Se on 60 kWh akulla varustetusta ja toimivasta sähköautosta sopuisa hinta.
