Kysy Autoista: Miksi autoni näyttää usein väärää nopeusrajoitusta?

Uudet ja uudehkot autot osaavat näyttää kuljettajalle muistutuksen vallitsevasta nopeusrajoituksesta, mutta usein lukema voi olla vääräkin. Vastuu jää tietysti kuljettajalle.

Nopeusrajoituksen muistaminen voi joskus olla haastavaa, sillä jo pelkkä ajatuksissa oleminen saattaa johtaa “vaihtuiko se?” -pohdiskeluun heti rajoitusmerkin jälkeen. Tähän ongelmaan on vastattu autonvalmistajien puolesta kahdella eri järjestelmällä, joiden yhteiselo tuottaa joskus hankaluuksia.

Mikäli auto on varustettu navigaattorilla, on karttapohjaan tallennettu tieto tieosuuden nopeusrajoituksesta, laitteesta riippuen, risteyksien ja risteysvälien tarkkuudella. Kesänopeuksiin perustuva karttapohjatieto on toki huono osviitta noin viitenä kuukautena vuodesta. Myös uudet tiealueet muodostavat haasteita karttajärjestelmille, joten uudehkoilla asuntoalueilla voidaan tarjota 80 km/h nopeutta taajaman sisällä.

Fintrafficin ylläpitämä julkinen liikennetieto on myös huono reagoimaan tieosuuksien nopeusluokituksen muutoksiin, tietöihin, onnettomuuksiin ja ruuhkiin. Osa muutoksista kyllä saadaan perille navigointilaitteeseen RDS-TMC-ominaisuuden avulla, mutta julkisen liikennetiedon laadussa ja ajanmukaisuudessa on silti suuria haasteita.

Osa autonvalmistajista on kuitenkin panostanut myös tiedonhankintaan, jolloin täsmentävät tiedot tulevat paikallisilta kaupallisilta toimijoilta. Siksi tietyt navigaattorit voivat näyttää yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa kuin kilpailijat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maasto voittaa

Vanha sanonta on, että “jos maasto ja kartta eivät täsmää, maasto voittaa”, joten autonvalmistajat ovatkin ryhtyneet hyödyntämään nopeusrajoitustiedon poimimiseen myös uudehkojen autojen etukameraa. Kameratoteutuksia on tosin yhtä monta kuin autojakin, sillä osa autoista on todella herkkiä hylkäämään vähänkin likaiset tai lumiset rajoituskyltit, osa taas poimii mahdollisuuksien mukaan jopa vaalimainosten numerot. Muuttuvien nopeusrajoitusten lukeminen luonnistuu onneksi useimmilta kamerajärjestelmiltä.

Toiset järjestelmät katsovat myös turhan laajalle, joten ne saattavat poimia myös erkanemisramppien ja sivuteiden rajoitusmerkkejä. Myös ulkomaisten rekkojen perälautojen nopeusrajoitusmerkit menevät joillakin järjestelmillä läpi liikennemerkkinä. Monet kamerapohjaiset järjestelmät pyrkivät lisäksi tunnistamaan ohituskiellon kaltaisia muita tärkeitä rajoituksia ja muistuttamaan niistä.

Liikennemerkkien tunnistamisessa ongelmien taustatekijänä ovat Euroopan moninaiset käytännöt liikennemerkkien ilmeen, värityksen ja sijoittelun suhteen, mutta pääosin järjestelmät toimivat melko hyvin.

Vaikea yhteiselo

Oman lusikkansa soppaan laittaa myös näiden kahden järjestelmän yhteensovittaminen, mikäli autosta löytyvät molemmat. Ensimmäisen aallon järjestelmissä karttapohjan ja merkkitunnistuksen rajoituksia saatettiin näyttää jopa yhtä aikaa kuljettajalle, mutta sittemmin tilanne on parantunut. Nyt kuljettajalle näytetään mittaristossa ensisijaitsesti etukameran tunnistama rajoitus.

On kuitenkin jälleen autovalmistajakohtaisia ja järjestelmäkohtaisia eroja siinä, miten pitkään esimerkiksi tietöiden takia näytetty alennettu nopeusrajoitus pidetään voimassa, ennen kuin karttapohjassa oleva tieto jyrää sen. Toiset autot uskovat näytettyä merkkiä kilometrikaupalla, toiset käytännössä seuraavaan risteykseen saakka. Olisi myös jälleen hyödyllistä, jos suomalaisten tietyöalueen päättyessä asiasta ilmaistaisiin alennetun rajoituksen päättymisellä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuljettajan apu

Olipa autossa sitten karttatietoon perustuva nopeusrajoituksen näyttö, liikennemerkkien tunnistukseen perustuva kamerajärjestelmä tai molemmat, saa parhaan hyödyn järjestelmistä samalla tavalla.

Parhaimpaan tulokseen pääsee tutustumalla oman auton järjestelmiin tarkkailemalla sen käytöstä erilaisissa liikennetilanteissa. Sillä tavoin autonsa apukeinoihin voi oppia luottamaan – ja ymmärtämään niiden mahdolliset heikkoudet. Vastuu ajamisesta ja omasta nopeudesta on kuitenkin aina lopulta kuljettajalla.

Teksti: Aake Kinnunen Kuva: Moottorin arkisto

Kysy autoista

Jätä meille autoaiheinen sinua askarruttava kysymys. Toimituksemme vastaa viikoittain moottori.fi:ssä tulleisiin kysymyksiin. Voit myös lähettää kysymyksesi suoraan sähköpostilla kysyautoista [ät] moottori.fi.

"*" näyttää pakolliset kentät