Koeajo: BMW M5 – Kuninkaan paluu

Näytönpaikka: uusi BMW M5 järisyttää perinteitä nelivetoisuudellaan. Ja hyvä niin. Hyvää: järjetön suorituskyky ja hyvä mukavuus sulassa sovussa. Huonoa: äänet sisälle.

Kuusisataa hevosvoimaa. Kun uuden BMW M5:n avaimet annetaan käteen, herää mieli kylmään totuuteen: kuinka nauttia suuresta henkilöautosta, joka kykenee kiihtymään paikaltaan 200 kilometriin tunnissa vain 11,1 sekunnissa?

Sinänsä absurdiin ongelmaan on löytynyt tehokas, mutta epäbemarimainen ratkaisu: ensimmäistä kertaa ikinä BMW M5 on nelivetoinen.

Ikonista reseptiä on muokattu kunnioituksella. M xDriveksi nimetty nelivetojärjestelmä on vahvistettu ja ohjelmistoltaan hiottu versio BMW:n tavallisesta nelivedosta: voima välitetään aina kiinteästi takapyörille, ja etupyörien osuutta säädetään sähköohjatulla lamellikytkimellä. Paketin viimeistelee aktiivinen takatasauspyörästö, joka säätää lukitusta välillä 0–100 prosenttia.

Vaikka neliveto antaakin Audille kiusottelumahdollisuuden, pitäytyy BMW vahvasti takavetomaisessa ajokokemuksessa. Samalla edeltävää F10-sukupolvea vaivanneet vetopito-ongelmat ovat hävinneet täysin, joten M5 on nyt entistä käytännöllisempi perheauto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

M niin kuin mukava

BMW on muutenkin panostanut M5:n arkikelpoisuuteen. Suorituskykyluokka huomioiden auto on todella mukava. Rengasmelu ei vaivaa, eivätkä tien epätasaisuudet täristä koria. Vain poikittaissaumojen kevyet tärähdykset paljastavat alustan suorituskykyluokan. M5-logoilla viimeistellyt urheiluistuimet ovat tukevat, mutta pitkällä matkalla myös mukavat.

Kaksoiskytkinlaatikosta 8-portaiseksi automaatiksi vaihtunut vaihteisto yhdessä lähes loputtoman alaväännön kanssa tekee arkiajosta vaivatonta. Vaikka lyhyellä altistuksella moiset mukavuusseikat tuntuvat suorituskykyyn verrattuna vähäpätöisiltä, on M5:ssä silti lopulta kyse perheautosta.

On mielipideasia, onko ulkonäkö turhankin perheautomainen. Neljän pakoputken lisäksi M5:n tunnistaa etupyörän ilmavirtausta parantavan aukon noususta lokasuojan alalaidasta ylemmäksi osaksi kylkilinjaa.

M niin kuin muokattava

Auton käyttäytymistä hallitaan keskikonsolin painikkeista, jotka muovaavat ohjausta, alustaa, moottorin luonnetta ja vaihteiston toimintaa. Viimemainittua ohjataan kytkimestä, joka on nostettu M5:ttä varten kehitetyn vaihdekepin päälle. Digitaalimittariston feikkineulat, punaisin yksityiskohdin varustettu vaihdekeppi, punainen käynnistyspainike ja etäisesti Hurjapäät-elokuvien ilokaasupainikkeita muistuttavat ohjauspyörän M1- ja M2-napit ovat hieman mauttomia keinoja korostamaan M5:n erityisasemaa.
Teot nimittäin puhuvat puolestaan: M-painikkeet ovat pikavalintoja hauskuuteen.

Kun perusasetuksella vakautta ja pitoa painottavan nelivedon vaihtaa 4WD Sport -tilaan, alkaa takavetomaisuus korostua. BMW poistuu mutkista lievästi eläen, mutta yhä ajonvakautuksen valvoessa taustalla.

Eheän paketin ainoa todellinen moite kohdistuu vaisuihin moottoriääniin: ulos M5 murisee ja paukkuu makeasti ainakin lisävarusteisen urheilupakoputkiston kera, mutta ratin takaa 4,4-litrainen tuplaturboahdettu V8 kuulostaa perin sieluttomalta – etenkin verrattuna AMG:n fantastiseen nelilitraiseen V8:iin.

BMW:n alusta toimii upeasti. Iskunvaimennuksen kolme eri jäykkyyttä tarjoavat juuri sopivasti eroa, eikä kireinkään asetus ole liioitellun jäykkä. Jo keskimmäisellä Sport-asetuksella 1930 kilon omamassa pysyy rautaisessa kurissa epätasaisemmallakin tiellä.

M niin kuin mahtava

M5:n ohjaus on huomattava parannus viimeaikaisiin M-malleihin verrattuna. Paksukehäisestä ohjauspyörästä välittyvä tuntuma on edelleen hieman vaimennettu, mutta kuljettajalle välittyy riittävästi informaatiota hyvän luottamuksen saamiseksi.

Se on tarpeen, sillä BMW M5 ei ole hylännyt takavetoa. Tarvitsee vain tuplanäpäyttää ohjauspyörän M-painiketta, ja M5 hylkää nelivedon ja ajonvakautuksen. Nyt kaikki 600-hevosvoimaa ovat vain kuljettajan jalan ja aktiivisen takatasauspyörästön luistonrajoittimen varassa. Suljetulla alueella M5 käärii hihat, heittää kravatin menemään ja riehuu pitkissä nautinnollisissa sladeissa.

Kun nautiskelun jälkeen kääntyy moottoritien rampille, nauttii muutaman terävän sekunnin kiihtyvyyden rajuudesta, ja lopulta napinpainalluksella taannuttaa auton aivan tavalliseksi 5-sarjan BMW:ksi, alkaa arvostamaan sitä huimaa monitaitoisuutta, josta BMW M5 on tunnettu – ja nyt jälleen tunnetaan.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen