Koeajo: Opel Grandland GS – saksalais-ranskalainen yhteistyö voi onnistua

Opel Grandland on kasvanut kokoa ja saanut täyssähkövaihtoehdon

Opel Grandland saa kannettavakseen merkin lippulaivan kunnian, jollei sitä sitten Zafira –pikkubussille halua antaa. Oi niitä aikoja, kun Opelin lippulaivoja olivat Diplomat, Admiral tai Senator. No toisaalta kuuluminen ranskalais-italialaiseen Stellantis –konserniin ei ole vanhan GM-merkin kunniakkaimpia hetkiä muutenkaan. Kooltaan kasvanut toisen sukupolven Grandland on rakennettu Peugeot 3008 / 5008 –malliston pohjalle osuen kooltaan ja hinnaltaan juuri niiden väliin. Useampia kokoja ei ole Grandlandista suunnitteilla, Crosslandin on korvannut mallistossa juuri esitelty Frontera.

Grandlandin ranskalaiset sukujuuret eivät erotu ulospäin, pintapellit on muotoiltu erilaisiksi. Sukunäköä ei kyllä ole muihin Opel-uutuuksiinkaan, Grandland erottuu markkinoiden lukuisasta maasturijoukosta valaistulla pleksimaskillaan. Grandland on tarjolla joko hybridinä (136 hv), lataushybridinä (195 hv) tai täyssähköversiona(213 / 320 hV). Kaikki löytyvät jo hinnastosta, mutta lataushybridit tulevat maahan vasta keväämmällä ja sähköinen neliveto syksyllä. Ensimmäisenä kotimaan koeajoon saatiin sähkömalli GS-varusteisena. Valinta ei ollut vaikea, muita varustetasoja ei ainakaan alkuun olekaan.

Istuimet kestävät istua kauemmas….

Opel Grandland on runsas tiloiltaan. Pitkän kuskinkin taakse sopii toinen samanmoinen. Takaistuimen leveys riittää kolmelle aikuiselle, eikä keskipaikka ole juuri muita huonompi. Istuimet on muotoiltu sopivasti ja istuma-asento on luonteva. Etuistuimien istuinosan etureunan korkeutta ja pituutta voi säätää. Uutena ominaisuutena istuinosassa on vako häntäluuta varten pitkiä taipaleita varten.

Tavaratila on kookas ja selkeän kuutiomainen muodoiltaan. Välipohjan saa kahdelle korkeudelle, yläasennossa pohjasta tulee tasainen selkänoja kaadettuna. Selkänoja on kolmiosainen 40:20:40, kätevä vaikkapa hiihtoreissuilla.

Kuskin paikalla erot Peugeot-esi-isään löytää vain tarkin autontunnistaja. Siinä missä Pösössä mittareita katsotaan pikkuratin yli, Opelissa on oikean kokoinen ratti ja mittaristo jää sen kehän sisäpuolelle. Aivan suoraan Peugeot-lainaa ovat vain vaihteenvalitsinläpykkä ja ajotilakytkin keskikonsolissa. Kosketusnäytön toimintoja ja valikkorakenteita suunnitellessa saksalaiset ja ranskalaiset logiikat eivät ole kohdanneet, joitakin toimintoja joutuu etsiskelemään. Lämmönsäätö onnistuu perinteisillä kytkimillä. Kojelaudan erikoisuus on läpinäkyvällä kannella varustettu kännykänlatauspaikka, oliko joku sellaista kaivannut?

GS-varustelu on varsin kattava, mutta lisävarustelistallekin on jätetty joitain herkkuja poimittaviksi. Vakiovarusteista kehun arvoiset ajovalot käsittävät yli 50 000 pikseliä, valokuvio muokkaantuu rajattomasti muun liikenteen ja olosuhteiden mukaan.

….kuin akku riittäisi

Jo Opel Grandlandin säyseämpi sähköversio on tehokkaampi kuin kumpikaan hybrideistä, myöhemmin tulevassa nelivedossa on vielä sata hevosvoimaa enemmän. Lisätehoa ei nyt kostealla kelillä ehtinyt kaivata. Alustan puolesta ei liene estettä enemmällekään teholle, toki aina ohjauksessa voisi tuntoa olla enemmänkin. Ajettavuus ja mukavuus tuntuvat olevan sopivassa tasapainossa, Osa siitä langennee sähköversiossa vakiona olevalle FSD-iskunvaimennukselle, (Frequency selective Damping) joka säätää iskunvaimennusta tärinän taajuuden mukaan. Jos urheilusuoritukset jättää tulevalle tehokkaammalle mallille, tämä perusmalli olisi voinut olla piirun pehmeämpikin. Melutasokin on pidetty vaimeana.

Nollakelissä suoritetulla koeajolla sähköä kului 24 kWh/100km, josta ajotietokoneen mukaan lämmitykseen kului 26 prosenttia. Karkeasti voisi tällöin julistaa 300 kilometriä maksimitoimintamatkaksi talvella. Lauhemmassa kelissä 400 km ylittyy varmasti, mutta auton oma ennuste yli 500 km aina liikkeelle lähtiessä on kyllä yltiöoptimistinen. Nyt alkuun akku on kooltaan aina vain 73 kWh, mutta vaihtoehdoksi on tulossa ensin 82 kWh ja ensi talvena jopa 98 kWh. Sitten voidaan yltää pidemmälle.