Koeajo: Range Rover Sport – harkitumpaa ylellisyyttä

Isoa Range Roveria pidempään uunissa kypsynyt Range Rover Sport osoittaa, että joskus valmistautuminen todella kannattaa. Hyvää: mukavuus, kyvykkyys, tilat. Huonoa: lataushybridin massa.

Land Rover on 2000-luvulla laajentanut mallistoaan tietoisesti kattaakseen yhä enemmän asiakasryhmiä. 2004 merkki esitteli Range Stormer -konseptiauton, jonka jälkeen nähtiin autoa etäisesti muistuttava Range Rover Sport. Ensimmäisen mallipolven ajan Range Sport näytti “täysikasvuisen” Range Roverin pikkuveljeltä, mutta sittemmin Sport on lähestynyt olemuksessaan matalakattoista Range Stormer -konseptia.

Nyt esitelty Land Rover Range Rover Sport vastaa konseptiauton kutsuun ja samalla se on osoitus siitä, että Jaguar Land Roverin muotoilussa valtikka on tällä hetkellä maastoautopuolella. Sulavalinjainen Range Rover Sport on sukunäköinen, mutta sitä on myös vaikea sekoittaa muihin mallistonsa jäseniin. Paikoin jopa Range Rover -tekstit on vaihdettu mustiin, sillä Land Roverilla ollaan itsevarmoja auton tunnistettavuudesta.

Ei enää isoveljen varjossa

Range Rover Sport kasvoi mallistopäivityksessä 67 mm pituussa, mutta kasvu on sijoitettu ovelasti. Sport kehitettiin yhtä aikaa uuden Range Roverin kanssa, mutta Sport ennätti paistua uunissa reilun puoli vuotta pidempään. Samalla autot jakavat lähes kolmen metrin akselivälin ja molemmat perustuvat uuteen MLA-flex-perusrakenteeseen. Vaikka nuorison mielestä Range Rover Sport sopii varmasti hyvin fleksaamiseen, perusrakenteen nimi viittaa monimetallirakenteeseen. Korijäykkyys taasen on vähemmän “flex”, sillä Sport on noin kolmanneksen edeltäjäänsä jämäkämpi. Ovet pamahtavat päättävisesti kiinni kesken ristiriipunnankin.

Toinen erottava tekijä on koko. Siinä missä lyhyenkin akselivälin Range Rover on 5,06 metriä pitkä, jää Sport taktisesti 4,95 metriin. Leveys autoilla on sama, mutta korkeudessa Sport on viisi senttiä matalampi. Mittaeron huomaa kyllä takaistuimilla, vaikka mistään säilyketölkistä ei olekaan kyse. Vastaavasti kuljettajan paikalla Range Rover Sport tuntuu helpommin sijoitettavalta. Tavaratilaa on 647 litraa.

"Range Roverini on linnani"

Etuistuimilla Range Rover Sportin ergonomiassa ei ole moitittavaa ja hallintalaitteet sijaitsevat lähes siellä, missä ne ovat isommassakin mallissa. Tietoviihdejärjestelmä Pivi Pro sopii hyvin Land Roverin tyyliin ja järjestelmä onkin vahvimmillaan landrovermaisissa asioissa, kuten ympäristökameroiden näytössä tai maastoajotiedoissa.

Alustan suhteen pidempi kehitystyö näkyy positiivisesti, sillä Range Rover Sport on jopa 23-tuumaisilla vanteilla mukavakulkuinen ajettava. Ohjauksessa prioriteetti on isoa Rangea terävämmässä olemuksessa, mutta varsinainen urheiluauto Sport ei tietenkään ole.

Land Rover oli järjestänyt Madridin lähistölle myös kohtuullisen vaativaa maastoajoa, jossa Range Rover Sportin eri kyvyt laitettiin koetukselle. Ajotilavalitsimesta löytyy sopiva ratkaisu melkein jokaiseen maastoon, mihin hienostomaasturilla voi järkevästi kuvitella päätyvänsä. Kuljettajalle kaikki näyttäytyy vaivattomuutena, jossa kysytään lähinnä uskallusta luottaa autoon. Range Rover Sportilla on myös hämmästyttävä kyky ulosmitata renkaiden kyky.

Auton suurin kahluusyvyys on 900 mm, lataushybridin normaali maavara on 209 mm ja maastoajotilassa maavaraa on 274 mm. Dynamic-varustelu ja lataushybridivoimalinja voivat nipistää maastoajoarvoista hieman, mutta lähestymiskulma maastoajokorkeudella on vähintään 29,7°, ramppikulma 24,5° ja jättökulma 30,0°. Ilmajousitus on vakiovaruste.

Ja kun auto vielä kulkee moottoritielläkin kevyesti ja vakaasti, ei Range Rover Sportin kykyjä voi kuin ihailla. Tarkempi pohdinta rengasmelusta täytyy tosin jättää karkeammalle suomalaistiestölle.

Konetilan vaihtoehdot

Voimalinjavalikoima kattaa kaikki tutut sektorit aina dieselistä lataushybridiin. Koeajetuista malliversioista 3,0-litraiseen rivikutoseen perustuva D300-kevythybrididiesel on hyvä pari auton yleiseen olemukseen. Malliston huipulla on BMW:n 4,4-litraiseen V8-moottoriin luottava P530, jonka suorituskyky on ainakin riittävä (joskaan ei tolkuton) ja Land Rover on onnistunut loihtimaan voimanlähteestä myös baijerilaisia paremmat moottoriäänet.

Suomessa yleisin valinta lienee bensiinikutoseen perustuva lataushybridi, joka on saatavissa hevosvoimien mukaan nimettyinä P440 ja P510 -versioina. Yhden latauksen sähkötoimintamatka (WLTP) on jopa 113 km, kiitos 38,2 kilowattitunnin akun. Lataaminen onnistuu parhaimmillaan 50 kilowatin CCS-latauksella. Kaksi moottoria, kookas akku, mekaaninen neliveto ja autoon lastattu maastokyvykkyys tosin tarkoittaa, että lataushybridimallin omamassa liikkuu 2,8 tonnin paikkeilla. Muuten sähkö sopii Range Rover Sportin olemukseen hyvin ja parin vuoden sisään mallista tulee myös täyssähköinen versio.

Malliston hinnat alkavat P440e-lataushybridin ja S-varustetason yhdistelmästä 107 598 eurosta ja toisessa ääripäässä on First Edition -varusteltu P530 V8-bensiinimalli 241 500 eurolla. Dieseliin pääsee käsiksi SE-tason D250:n 134 408 eurolla.

Land Rover Range Rover Sport on kasvanut hiukan erikoisesta rinnakkaismallista todelliseksi ykkösvaihtoehdoksi, jos ei kaipaa “täyden” Range Roverin takatiloja ja herraskaisempaa ajettavuutta. Samalla Range Sportin yhdistelmä mukavuutta ja aitoa kyvykkyyttä saattaa aiheuttaa nolostumista kilpailijoiden "katumaastureissa".

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen