Koeajo: Škoda Octavia Scout – kansansuosikki kehnoille teille

Perusmalleja hieman korkeampi ja nelivetoinen Škoda Octavia Scout on uudella väkevimmällä dieselmoottorilla varustettuna etenijöiden aatelia – niin maantiellä kuin syrjäteilläkin. Hyvää: moottori, vaihteisto, neliveto, ajettavuus, ajomukavuus, mittaristo. Huonoa: hinta, käyttöliittymän pienet mutkikkuudet.

Škoda Octavia Scout -versioita on ollut tarjolla vuodesta 2007, ja niillä on aivan ilmiselvästi omat kannattajansa. Suomessa myydyistä farmari-Octavioista noin joka kymmenes on ollut Scout ja kaikista myydyistä Octavia-farmareista joka viides nelivetoinen.

Uusikin Octavia on Scout-versiona aina joka nurkasta raapiva farkku. Etenemiskyvyn takeena on myös perusmallia 157 milliä korkeampi maavara. Neliveto toimii hyvin ja kun vaihteistokin pelittää viiveittä, sujuu paksussa lumipuurossa kahlaaminen liki ongelmitta. Kuten muissakin uusissa Octavioissa, tuttu vaihdekeppi on vaihdettu pieneksi vaihdevipuseksi. Se ajaa asiansa kunniakkaasti, kunhan kuljettajan alun epäluuloisuus hälvenee.

Voimaa piisaa

Voimista ei eteneminen jää kiinni, sillä Scoutin keulilla murahtelee Octavian mallihistorian väkevin dieselmoottori. Uusi voimanlähde kantaa nimeä 2.0 TDI EVO, ja tehoa löytyy 200 hevosvoimaa. Vääntö on muhkeat 400 newtonmetriä laajalla kierroslukualueella, mikä tekee etenemisestä vaivatonta. Kun valitsee ajotilaksi sportin ja oikaisee oikean jalan, niin johan alkaa maisema vaihtua. Moottorin käyntiääni on säyseä, mikä yhdessä auton hyvän äänierityksen kanssa takaa miellyttävän ajomukavuuden.

Kulutus pysyi koeajossa hyvin kurissa, sillä aika ajoin reippaasta ajosta ja raskaasta lumisohjosta huolimatta keskikulutus oli 6,1 litraa sadalla, eli vain vähän yli luvatun yhdistetyn kulutuksen.

Koeajetun voimakkaimman version rinnalla tarjotaan hieman pienempitehoista eli kaksilitraisen dieselin 150-hevosvoimaista painosta. Kolmantena Scout-vaihtoehtona on 190 hevosvoiman kaksilitraisella bensiinimoottorilla varustettu versio.

Takakontin tilavuus on muhkeat 640 litraa, joten Scoutin valitsevat ulkoilun harrastajat tai kehnon sorateiden päässä mökkeilevät saavat isommankin seurueen tavarat vaivattomasti kyytiin.

Näyttöä koskettaen

Näytön alla oleva äänenvoimakkuuden liukukytkin on ihan hauska ja yllättävän hyvin toimiva ratkaisu, jos kohta ohjauspyörän rullakytkin hoitaa asian tarjoten haptisen eli kosketustuntoon perustuvan tavan säädellä äänitasoa.

Ylipäätään en toivo, että ihan kaikki toiminnot alustetaan kosketusnäytöltä käskettäviksi, sillä haptiikan puute voi tehdä kosketusnäytöstä huomiovarkaan, jonka ajaksi katse katoaa tiestä valikoihin. Se sekunti voi koitua turmioksi, eteneehän auto satasen vauhdilla 28 metriä sekunnissa.

Pieni kummallisuus alkaa ajan oloon ärsyttää. Kun haluaa seurata ajotietokoneen näytöltä esimerkiksi tosiaikaisia tai pidemmän aikavälin kulutustietoja, katoaa toivottu näyttö näkyvistä, jos vaikka napsauttaa ratin lämmityksen päälle. En tuolloin kaipaa muistutusta lämmityksen ja ilmastoinnin eri vaihtoehdoista vaan haluan yhä seurata kulutusta, ratin lämmityksen rivakkuus kun selviää näppituntumalla. No, kyllä tuohonkin tottuu.

Herkut nostavat hintaa

Lisävarusteina autoyksilössä ovat muun muassa mukavuutta tuovat mutta tyyriit sähkösäätöiset etuistuimet hierontatoiminnolla ja säädettävällä reisituella (autoverollinen hinta 2 268 euroa), tuulilasinäyttö (768 e), polttoainetoiminen lisälämmitin kauko-ohjaimella (1 167 e) ja sähköisesti esiin taittuva vetokoukku (1 310 e).

Lisäherkuilla varusteltuna Scout-Octavian hinta kipuaa yli 52 000 euron, vakiovarusteisena koeajettu automalli maksaa rapiat 46 000 euroa.

Rouheammasta ulkomuodosta saa pulittaa yli 6 000 euroa lisää, sillä vastaavalla voimalinjalla varustettu Ambition-varustetason Octavia farkkuna maksaa lisävarusteitta 39 808 euroa.

Scoutin ja Ambitionin vakiovarusteluissa on toisaalta selkeä ero Scoutin hyväksi, jossa on vakiona muun muassa mukautuva kaista-avustin, kaistanvaihto- ja peruutusvaroitin ja ruuhka-avustin. Scoutissa vakiona on myös mukautuva vakionopeudensäädin, matrix-led-ajovalot, peruutuskamera ja sähkötoiminen takaluukku.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Henri Posa