Koeajo: Suomen halvin neliveto – sympaattinen Suzuki Ignis

Suomen edullisimmaksi nelivedoksi itseään mainostava Suzuki Ignis on se tarunhohtoinen halpa ja hyvä. Hyvää: neliveto, varusteet, hinta Huonoa: ei vakionopeudensäädintä, rajattu mallivalikoima

Turkoosi ulkoväri on jo osoitus siitä, että Suzuki Ignis ottaa luulot pois vähättelijöiltä. Tummilla alumiinivanteilla ja yksityiskohdilla kyllästetyllä tyylillä auto suorastaan vetää katseita puoleensa. Klassista kauneutta täältä on turha etsiä, mutta ainakin Igniksessä on asennetta. Keulaakin erikoisempi perä loppuu kuin metrirajan täytyttyä. C-pilarin urheilumerkkiraidat ovat muuten viittaus Suzukin ensimmäiseen automalliin vuodelta 1976.

Suzukin mallistossa Igniksen ajoitus on mielenkiintoinen, sillä malli saapuu vain hetki sitten uudistuneen Swiftin kannoilla, ryöstäen edukkaimman nelivedon kruunun sisarmalliltaan.

Jokaisen päivän erikoinen

Erikoinen on myös myyntitapa. Maahantuojan mukaan Ignikset myydään yksinoikeudella Autoverkkokauppa.fi:n kautta. Koeajo on toki mahdollista ja tiukan paikan tullen myyjä voi avustaa tilauslomakkeen täytössä, mutta kaupat tehdään lopulta netissä. Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluu Ignis vain yhdellä malliversiolla, joten valintaa voi suorittaa lähinnä värin suhteen.

Sisällä autossa räväkkä asenne jatkuu. Edullisia autoja usein vaivaavan harmauden sinfonian sijaan vastassa on reippaasti mustaan ja valkoiseen jaoteltu sisusta. Keskikonsolin kiinnitys ei ole järin jämäkkä, mutta sen sijaan muovilaadut on valittu fiksusti.

Kojelautaa hallitsee 7-tuumainen kosketusnäyttö, jonka tarkkuus tuntuu hiukan vanhahtavalta. Järjestelmä toimii kuitenkin kohtuullisen ripeästi ja suoraviivaisesti, tarjoten Bluetooth-tuen, Apple CarPlayn ja Android Auton. Ruutu toimii jopa peruutuskameran näyttönä. Navigaatiovalmiuskin löytyy, kunhan ostaja malttaa lunastaa kartat itselleen.

Yllätykset jatkuvat

Tilaa Igniksessä on pieneksi katumaasturiksi hyvin. Etuistuimilla asiat ovat perusmallisesti, mutta yllättäväksi tekijäksi muodostuvat takaistuimet. Takapenkin istuinosa on nimittäin selkeästi korkeammalla, joten autoon istuminen on helppoa. Istuimet liikkuvat myös pituussuunnassa ja selkänojan kallistusta voi säätää. Valitettavasti 50/50-suhteella kaatuvat selkänojat eivät asetu tasaiseksi tavaratilan kanssa. Tilaa pakaaseille on takapenkeistä riippuen aina 204 litrasta 1 086 litraan.

1,2-litrainen bensiinimoottori liikuttaa 945 kiloista Ignistä mainiosti 90 hevosvoiman tehollaan. 0–100 km/h taittuu terävästi pöristen 11,9 sekunnissa. 5-vaihteisen manuaalin välitykset ovat sopivan lyhyitä, mutta vastapainoksi moottoritiellä kone joutuu huhkimaan 3 500 minuuttikierroksen vauhdilla. Kulutuslukemat pysyttelevät valmistajan ilmoitusten lähistöllä. Kytkimen ja kaasupolkimen yhteispeli tekee lähdöistä usein turhan ärhäköitä.

Pikkuautomaiseen tapaan Suzuki Ignis on maantiellä äänekäs. Melu ei kuitenkaan ole sietämätöntä. Perusvireeltään pehmeä jousitus ottaa kuopat ja töyssyt vastaan hyvin, eikä auto jää keinumaan omiaan. Mutkissa Ignis vastaa kallistelemalla jälleen pikkuautomaisesti, tuoden ajamiseen annoksen hupia. Ohjaus on kevyt ja pitkäliikkeinen. Vakionopeudensäätimen puute on merkittävin miinus maantiemukavuudessa.

Lempeä työkalu

Suzuki Ignis löytänee Suomessa kotinsa silloin, kun 180 millimetrin maavara, neliveto ja hinta ovat avaintekijöitä auton valinnassa. Maasto-ominaisuuksia täydentävät alamäkihidastin ja mäkilähtöavustin. Igniksen lähestymiskulma on 22°, ramppikulma 18° ja jättökulma 38,8°. Kompakti kaupunkimaasturi on kuitenkin kotonaan myös keskustoissa, kiitos hyvän kääntösäteen.

Tuotteena Suzuki Ignis tarjoaa erinomaista vastinetta rahalle. Nähtäväksi jää, asettaako uraauurtava kauppatapa kapuloita mallin menestykselle.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen