Koeajo: Volkswagen ID.4 Pro 4MOTION Business Max Edition

Ensi talvena ei tarvitse enää liukastella pelkällä takavedolla. Hyvää: tilat, ajettavuus, mukavuus, neliveto, suorituskyky, kulutus, toimintamatka Huonoa: nappuloiden ja säätimien toiminta

Volkswagen ID.4 –mallisto on laajentunut nelivetoversiolla. Toki jo aiempi GTX on ollut nelivetoinen, mutta nyt tarjolla on myös viisi tonnia edullisempi 4Motion ilman sporttikuorrutusta. GTX:ssä on myös enemmän tehoa (220 kW), mutta vain 30 sekuntia akun ollessa lähes täynnä (min. 88%) ja kesälämmössä (min. 23C). Muulloin 4Motion on lähes yhtä ripeä. Takavetoiseen perusmalliin verrattuna myös 4Motionissa saa nelivedon yhteydessä enemmän tehoa (195 kW) samalla 3000 euron satsauksella.

Neliveto on toteutettu lisäämällä 45 kW sähkömoottori etuakselille, mekaanista yhteyttä akseleiden välillä ei ole, voimanjako hoituu elektroniikalla. Pikakokeilu soramontulla ja märällä kalliolla paljasti automatiikan päästävän toisen takapyörän ruopaisemaan ennen kaikkien pyörien kytkemistä mukaan hommiin. Kesällä ei kuitenkaan löytynyt paikkaa, mitä neliveto ei olisi selvittänyt eleettä. Maltillinen maavara ja akuston sijoitus alustassa kylläkin hillitsee kummasti maastokokeiluja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Perusasiat kunnossa

ID.4 on erinomainen auto perusominaisuuksiltaan. Tilaa on runsaasti edessä, takana ja vielä kontissakin. No ehkä takaistuin ei sovi kolmelle, syvälle lokasuojien väliin työnnetty takaistuin on selkeästi kahdelle muotoiltu. Alusta toimii kaikilla pinnoilla hyvin, ohjauksessa on ripaus tuntoa. Ajettavuus on painavaksi sähköautoksi oiva mukavuuden siitä kärsimättä. Suorituskykyä piisaa ja neliveto parantaa sen hyödyntämistä myös liukkaammalla pinnalla.

Iloinen yllätys koeajolla oli myös sähkönkulutuksen jääminen alle normilukeman, vaikka viileä kesäpäivä ilman ilmastointitarvetta onkin helpoin olosuhde. Keskikulutus jäi useimpina päivinä alle 16 kWh, jolloin ID.4:n vakioakulla (77 kWh netto) toimintamatka hipoo 500 kilometriä. Ilmastointi ja moottoritie nostavat kulutuksen yli 20 kWh:n, mutta silti 400 km on saavutettavissa. Kohtuullinen kulutus ja lämpimällä akulla 100 kW keskimääräiseen tehoon pystyvä pikalataus merkitsevät nopeita pysähdyksiä, 200 km lisää 25 minuutissa.

Pikkuasiat hiertävät

Loistavaa autoa on vain niin vaikea käyttää. Volkkarin ensimmäisen uuden polven sähköauton ID.3:n esittelystä on kolmisen vuotta. Siitä asti ID-mallistoa on mollattu mm. valaisemattomista liukukytkimistä, uudenlaista kosketusta vaativista hipaisukytkimistä, takasivuikkunoiden puuttuvista avauskytkimistä, sivupeilien säädöstä, ohjelmistojen hitaudesta ja kaatumisista. Simppeliydestä, järkevyydestä ja käytettävyydestä tunnetun valmistajan täyskäännös oli yllättävä.

Itsekin ajattelin osan purnauksesta johtuvan vain muutosvastarinnasta ja digiänkyröinnistäni. Nyt varsinaiset viat on korjattu, mutta ominaisuuksiin ei ole tullut muutosta. Oppimiskäyräni on ollut ilmeisen loiva, pitkän ID-tauon jälkeen en selvinnyt nytkään ilman kiroilua ID.4:n koeajosta. On toki muistettava, että ongelmat koskettavat nimenomaan satunnaista käyttäjää. Perusteellisesti omaan autoonsa perehtynyt käyttäjä oppii koskettelemaan kytkimiä oikein niksein.