Koeajo: Malliston urheilullisin – Harley-Davidson FXDR 114

Softail-mallisarjan kymmenes versio FXDR 114 on samalla koko Harley-Davidson -malliston urheilullisin versio. Hyvää: ulkonäkö, kallistusvarat, vähäiset värinät. Huonoa: pehmeä keula, kaipaa lisää tehoa yläkierroksille.

Harley-Davidsonin Softail-mallistossa ovat Sport-Glide ja Breakout edustaneet urheilullisinta päätä, vaikka niissä on vakiona ollut pienempi 107-kuutiotuumainen Milwaukee Eight -moottori. Uusi FXDR 114 liikkuu nimensä mukaisesti isomman ja tehokkaamman 114-kuutiotuumaisen moottorin voimin. Drag Stripeiltä vaikutteita saanut malli on muutenkin suunniteltu selvästi urheilullisempaan ajoon.

Satula on takana mutta jalkatapit ja ohjaustanko pitkällä edessä, eli ajoasento on linkkuveitsimäinen. Kuljettajan edessä on erittäin pieni lcd-mittaristo, joka on selkeälukuinen paitsi auringonpaisteessa. Mittariston edessä on pieni ilmanohjain, jonka ansiosta vielä 130 kilometrin tuntinopeus sujuu moottoritiellä sujuvasti.

Väännön voimalla

Ykkösvaihde on erittäin lyhyt, punaraja tulee vastaan jo 75 kilometrin tuntinopeudessa. Kuutosvaihde on erittäin pitkäksi välitetty, sillä satasen nopeudessa kierroksia on vain 2250. Kiihdytyksissä huomaa pakoäänien olevan maltilliset. Urheilullisen ulkonäön vastineeksi kiihdytyksissä jää kaipaamaan tehopiikkiä yläkierroksilla, turhaan. Voimaa on tasaisesti, mutta lähinnä liikutaan vahvan väännön voimin.

Parhaimmillaan FXDR on loivissa mutkissa, joihin se kääntyy kevyesti mutta rauhallisesti. Mutkien ulostuloissa kaasua avattaessa pyörällä on voimakas taipumus nousta kallistuksesta pystyyn, mikä johtuu erittäin matalaprofiilisesta takarenkaasta. Runko on riittävän jämäkkä koviinkin nopeuksiin, samoin kovahko takajousitus.

Pehmeän etujousituksen takia etupään tuntuma ei ole yhtä tarkka. Jarrutuksen aloituksessa on pieni viive, kun pehmeä keula ensin painuu alas.

Kallistusvarat yllättävät

Tiukoissa mutkissa FXDR yllättää suurilla kallistusvaroillaan. Mutkiin pitkä ja loivakeulainen pyörä kääntyy viiveellä, mikä edellyttää kuljettajalta ennakointia ohjausliikkeissä.

Kallistusvarojen loppumisen tuntee siitä, että kantapäät alkavat raapia asvalttia. Eteen nojaavasta ajoasennosta huolimatta 180-senttinen kuljettaja yltää hyvin kääntämään leveää ohjaustankoa neulansilmämutkien vaatiman määrän.

Oikea polvi nojaa airboxiin ja ilmansuodattimeen ja vasen normaalisti tankkiin. Tämä epäsymmetrisyys ei yllättäen juurikaan haittaa ajaessa.

FXDR on tyypillinen H-D, jonka ominaisuuksien ero muihin Softaileihin ei ole kovin suuri. Lähin kilpailija on Ducati XDiavel, joskin Harleyn ostajalla lienee yleensä vain kaksi vaihtoehtoa: ostaako H-D vai ei. Ulkonäkö puree erityisesti heihin, joiden mielestä muut harrikat ovat liian perinteisen näköisiä.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: Harley-Davidson

Lisätietoja: www.harley-davidson.com/fxdr-114