Koeajo: Jeep Avenger– asennepäivityksellä pidemmälle

Pienin Jeep ei ehkä herätä merkin vannoutuneiden asiakkaiden huomiota, mutta pikkuautomarkkinoilla Avenger on tehnyt kauppansa. Nyt on välipäivityksen aika.

280 000. Niin monta allekirjoitusta on laitettu Jeep Avengerin kauppakirjoihin kolmen vuoden aikana Euroopassa. Italiassa auto hätyyttelee myyntitilaston kärkisijoja, vaikka keulalla ei lue Fiat tai Lancia. Tuttuun E-CMP-pohjarakenteeseen tehty Avenger on Jeepin pienin auto ja useimmiten etuvetoinen, joten se ei herätä mielikuvia huolettomasti autosta loikkaavasta MacGyverista. Kaikkien hämmästykseksi Jeep kuitenkin muovasi perusrakenteesta omansa lyhentämällä etu- ja takaylitykset ja loihtimalla jopa vetävän taka-akselin ainoastaan etuvetoiseksi suunniteltuun autoon. 

Päivityspaketilla

Nyt Jeep Avenger suuntaa puolivälipäivitykseen. Ulkoisesti uutta on terävämpi ja kulmikkaampi ilme, joka antaa autolle sukunäköä esimerkiksi Compassin kanssa. Keulalla on edelleen seitsemänlovinen keulamaski, joka tosin nyt on saanut valaistuksen Summit-tasosta alkaen. 

Sisällä autossa on pyritty vähentämään kovan muovin osuutta. Oviverhoilut on tehty uudelleen ja kojeulaudan hyllydesign on säilytetty, mutta aiempaa mukavampaa materiaalia. Hyllyn yläpuolella oleva paneeli on edelleen värikäs tai kuvioitu monissa tapauksissa. Hyvänä yksityiskohtana lämmityslaitteen napit on säilytetty fyysisinä. Äänenvoimakkuuden säädin pyörivine logoineen saattaa tosin aiheuttaa silmäkulman nykimistä pedanttisissa luonteissa.

Keskikonsolissa on edelleen vaihdevalitsin painikkeilla. Mallistoon kuuluu kansainvälisesti nyt myös manuaalivaihteinen auto, mutta sitä ei tuoda Suomeen. Avengerin tuttu lärppänä keskikonsolin kansi on edelleen erottuva tekijä. Uutena piirteenä on Compassista tuttu Selec-Terrain-ajotilavalitsin makealla punakehyksisellä kytkimellä.

Digimittaristo on tuttu seitsemäntuumainen ja kojelaudan keskellä on 10,25-tuumainen Smart Touch -järjestelmä, joka on tuttua Stellantista. Ohjauspyörän napit ovat onneksi aitoja painikkeita.

Varusteissa uutta on mahdollisuus matriisiledivaloihin, mikä on hienoa tässä autoluokassa. Uusi 360° kamera yhdistelee peruutuskameran ja uuden etukameran kuvan, muodostaen sivunäkymät eteen tai taakse ajettaessa. 

Tilaa Avengerissa ei ole määrättömästi, mutta alle 4,1 metriä pitkäksi autoksi sitä on melko hyvin. Takapenkkiläiset toki toivovat, että etupenkkiläiset antavat hiukan armoa pituussäädön suhteen. Takapenkin reisituki hyötyy polttomoottoriversioiden ohuemmasta lattiasta ja pääntilaa on kohtuullisesti. Tavaratilaa on noin 350 litraa, hiukan voimalinjasta riippuen.

Tekniikkaa viilaten

Voimalinjapuolella uudistukset ovat maltillisia. Alkuinnostuksen jälkeen noin 10% myynnistä muodostava etuvetoinen sähkömalli pohjautuu edelleen 54 kilowattitunnin akkuun, jonka yhteydessä on tuttu 115 kW (156 hv) sähkömoottori. Lämpöpumppu ja 11 kW latauslaite ovat vakiovarusteita, pikalatauksen tehon ollessa enimmillään 100 kW. Tavaratilassa sähkömalli jää 25 litraa etuvetohybridistä. Uutuutena on mahdollisuus V2L-tuelle, eli sähkö-Avengeria voi jatkossa käyttää vaikkapa maastossa virtalähteenä. Sähkö-Avengerin liikkumisessa ei ole välittömän vasteen ansiosta moitittavaa, mutta korkeamman maavaran takia mallin kulutus pyörii helposti 20 kWh/100 km lukemissa maantieajossa. 

Varsinainen myyntimalli on etuvetoinen e-Hybrid. Kolmisylinterinen 1,2-litrainen bensiinimoottori on päivitetty “ketjukoneeksi”. 48 voltin hybriditekniikka on toteutettu sijoittamalla sähkömoottori kuusivaihteisen kaksoiskytkinvaihteiston yhteyteen. Hybridijärjestelmän kokonaisteho on 81 kW (110 hv), ollen yhdistelmä polttomoottorin (74 kW/100 hv) ja sähkömoottorin 21 kW/29 hv tehoa. 

Ajossa etuvetohybridi on hiukan aneeminen, mutta riittävä. Vaihtoja ja tehoa joutuu odottelemaan hiukan liioitellun ajan, mutta autolla kyllä pysyy arkiliikenteen joukossa.  Suoritusarvot ovat 10,4 sekuntia 0–100 km/h ja WLTP-kulutus pyörii 5,0 litran tuntumassa 100 kilometrillä. 

Malliston mielenkiintoisin versio on hiukan marginaaliin myynnillisesti jäänyt 4xe Hybrid. Etuvetohybridistä jatkokehitetty malli saa toisen 21 kW (29 hv) sähkömoottorin, joka on nyt sijoitettu taka-akselille antamaan sähköapua haastaviin paikkoihin. Nelivedon hybridijärjestelmän yhteisteho on 107 kW (146 hv). Samassa yhteydessä Avengerin normaali taka-akselisto on vaihdettu yhdystukiakselista monivarsituetuksi, joka toki nipistää tavaratilasta 55 litraa. Monivarsituenta kuitenkin tekee Avengerin kulusta pehmeämpää ja sivistyneempää.

0–100 km/h aika tippuu 9,5 sekuntiin ja kulutus kasvaa nelivedon myötä 5,4 litran tuntumaan. Käytännön ajossa neliveto liikkuu kuitenkin vielä numeroeroakin pirteämmällä luonteella perushybridiin verrattuna. Lisäksi neliveto pystyy melkoisiin suorituksiin kevyessä ja keskivaikeassa maastoajossa, jota rajoittaa lopulta ehkä eniten Avengerin pieni koko isompien esteiden edessä. Mielenkiintoisesti 4xe:n jarrullinen vetomassa on 50 kg perushybridiä pienempi, mutta jarruton massa on molemmilla 620 kg. 

Jeep Avengerin maavara on 200 mm, 4xe-versiossa 210 mm. Sitä myöten lähestymiskulma on 21°, ylityskulma 20° ja jättökulma e-Hybridissä 34°, joista kaikista 4xe pistää vielä 1° verran paremmaksi. Sähköversion jättökulma on 32°. 

Etuvetojen kahluusyvyys 230 mm ja 4xe:n peräti 400 mm.

Uutta ja vanhaa

Jeep Avenger on osoittautunut mielenkiintoiseksi lisäksi klassikkomerkin mallistoon ja samalla se on toisaalta ehkä mallistoltaan mielenkiintoisin Stellantiksen E-CMP-autokunnasta muutamia erikoisversiota lukuun ottamatta. Vaikka sähkö ei ole osoittautunut pitkässä juoksussa niin vetovoimaiseksi kuin sitä alussa ounasteltiin, neliveto ja matriisivalot ovat tässä autoluokassa kovia myyntivaltteja.

Hinnastossa säilyy vielä jonkin aikaa aiemman Jeep Avengerin Black Edition -erikoisversio.

Uudistuneen Jeep Avengerin hinnat alkavat Suomessa 31 290 eurosta (etuvetoinen e-Hybrid Longitude). Sähköversion kohdalla hinnat alkavat 35 490 eurosta (Longitude). Nelivetoisen Jeep Avenger 4xe:n hinnat alkavat 39 890 eurosta Upland-varustelulla.