Koeajo: Opel Astra Enjoy 1.0 Turbo – halvemmalla hauskempaa

Perus Opel Astra keskittyy olennaiseen. Hyvää: ajettavuus, tilat, hinta. Huonoa: moottorin lievät värinät.

Tässä se nyt on – edellisen numeromme parivertailussakin mainittu perusmallinen Opel Astra. Mielenkiintoiseksi auton tekee erityisesti hinta, joka on reilusti yli 3 000 euroa VW Golfin Comfortline 1.0 TSI -versiota edullisempi.

Samaan hintakilpailuun toki pystyvät monet muutkin Golfin kilpailijat, esimerkiksi Citroën C4, Ford Focus, Kia Cee’d tai Seat Leon, mutta Astran etuna voi nähdä ainakin sen, että kyseessä on selvästi muita uudempi automalli.

Halvemmalla hauskempaa

Uutuudella ei kuitenkaan ratsasteta kovin pitkälle, jos auton ominaisuudet eivät ole kunnossa. Opelin kohdalla tästä ei tarvitse kantaa huolta, sillä jo vertailussa totesimme, että Astrassa perusasiat ovat kuten pitääkin: tilat ja ajettavuus täyttävät odotukset.

Ja kun nyt tutustuimme tähän litraiseen, vaatimattomammilla Enjoy-varusteilla ladattuun malliin, moni asia vaikutti itse asiassa olevan paremmin kuin siinä vertailun 1,4-litraisessa Innovationissa.

Lähdetään liikkeelle rengaskoosta, koska sillä on Suomen olosuhteissa aika ratkaiseva merkitys. Kun Innovation-tasossa käytetään räyhäkkää kokoa 225/45 R17, Enjoyssa renkaat ovat kooltaan 205/55 R16. Perusliikkumisessa tämä tekee pelkkää hyvää ajettavuudelle, mukavuudelle ja melutasolle. Ovat myös edullisemmat uusia aikanaan.

Ei premiumia: hyvä

Ja jos tyytyy yhden litran kolmipyttyisen moottorin tarjoamaan voimaan, varustetasojen kanssa ei tarvitse paljon pähkäillä. Manuaalivaihteinen malli on aina Enjoy-tasoinen, ja vasta automaatin kanssa saa halutessaan Innovationin.

Varusteita tässä edullisemmassakin on riittävästi, mm. nahkaratti lämmityksellä, manuaali-ilmastointi, vakionopeudensäädin ja perussähköherkut kuuluvat hintaan. Istuimet ovat tavanomaisemmat, mutta silti tukevat.

Vanhoilliset autoilijat tervehtivät ilolla myös Enjoyn perinteistä, vipumallista seisontajarrua. Innovationissahan käytetään sähkökäkkäriä.

Ja kun kojelaudasta puuttuvat kiiltolistat ynnä muut hienostelut, kokonaisuus on jotenkin paremmin balanssissa. Miksi joka ikisen perheauton pitäisikään lähteä premium-kisaan?

Kelpo moottori

Entä sitten se moottori? Golfin vastaavan voimanlähteen ajoittain miltei väkevään voimaan ei ylletä, onhan huipputehoa 10 hv vähemmän, ja väännössäkin Opel antaa volkkarille tasoitusta 30 Nm edestä.

Suhteellisen hyvin Astra kuitenkin pärjää, mikä tarkoittaa kansankielellä sitä, että suorituskyky on normaaliajoon riittävä. Kuten isommankin voimanlähteen kanssa, liikkeellelähdöt ovat luontevia ja vaihteisto sulava.

Vaihteita on ”vain” viisi, mikä saa ajoittain aikaan tunteen, että välitykset olisivat ylipitkät. Todellisuudessa kuusivaihteisiin tottuneen kuskin on vain totuteltava ajamaan joissakin tilanteissa yhtä pienemmällä vaihteella, jolloin moottori vetää hienosti

Golfiin verrattuna kone jyrisee aivan alakierroksilla selvemmin, muttei saman luokan autoihin verrattuna mitenkään poikkeuksellisesti. Kolmisylinterisyyttä ei Astrassakaan siis helposti aisti.

Eli? Autoa on nyt tarjolla koko rahalla. Golfille tämäkään malli ei olisi vertailussa todennäköisesti aivan pärjännyt, mutta nytpä vaakakupissa painaa tuo edellä mainittu hintaetu. Se pistää oikeasti miettimään.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Lauri Ahtiainen