Kilometriveron yksityiskohdat epäselviä

Liikenteen verotusta uudistavan Jorma Ollilan työryhmän linjausten saama laaja huomio ei ole ihme, koskettaahan ajettuihin kilometreihin perustuva verotus kansalaisten liikkumista, lompakkoa ja yksityisyyttä.

Työryhmä poistaisi vuosittaisen ajoneuvoveron ja autoveron, polttoainevero säilyisi. Ajettuihin kilometreihin ja satelliittiseurantaan perustuva verotus tarkoittaisi, että keskimääräistä vähemmän ajavien kustannukset laskisivat. Yli 17 000 kilometriä vuodessa ajavien autoilukustannukset nousisivat. Uusi verotustapa tulisi voimaan vuosina 2022–2025.

Paljonko vero olisi?

Työryhmän keskimääräisenä esimerkkinä on 3,3 senttiä kilometriltä. Ehdotuksen mukaan veron suuruus riippuisi auton hiilidioksidipäästöistä. Esimerkiksi Ford Focus 1.0 EcoBoostilla ajavan kilometrivero olisi 2,02 senttiä per kilometri, kun taas Volvo XC60 D5:n kilometrivero olisi 3,59 senttiä per kilometri. Alueellinen porrastus tarkoittaisi, että harvaan asutuilla alueilla, joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, kilometrivero olisi alempi.

Maan jako kahteen tai kolmeen hintavyöhykkeeseen ja rajaviivojen veto kartalle on tuskainen työ, josta ei saa kiitosta ja jota voi olla mahdotonta tehdä oikeudenmukaisesti.

Säilyykö yksityisyys?

Autoihin asennettava seurantalaite välittäisi käyttötiedot viivästettynä ja salattuna autoilijan salasanoin hallitsemalle kansalaistilille. Verottaja ei saisi yksityiskohtaista paikkatietoa. Liikkumistietojen tallennus ei vakuuta kaikkia tietoturva-asiantuntijoita. Riskinä on talletettujen liikkumistietojen joutuminen vääriin käsiin.

Vähenisikö yksityisautoilu?

Uusi verotustapa vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi joukkoliikenteen tarjontaa ja suosiota, ennustaa työryhmä. Jos näin kävisi, vähenisivät haitatkin: ruuhkat, onnettomuudet ja päästöt. Mutta mihin asti esimerkiksi bussiliikenteen kalusto riittää, kärsiihän reitistö jo nyt vähäverisyydestä ympäri maan?

Syrjäseuduilla henkilöauto on usein ainoa vaihtoehto joukkoliikenteen puuttuessa. Autoa tarvitaan syrjäseutujen lisäksi taajamissa. Moni kulkee päivittäin myös muihin suuntiin kuin väestökeskittymiin, jonne vievät joukkoliikenteen säteittäiset palvelut. Perheen jälkikasvun kuskaaminen harrastuksiin on ajonautinnon sijasta aito tarve, johon joukkoliikenne ei välttämättä pysty vastaamaan.

Autoliitto on nostanut esiin, että autonkäytön kustannusten nousulla olisi merkittäviä vaikutuksia myös työn tekemisen kustannuksiin, asuntojen hintoihin, kaupan alaan, matkailuun ja vapaa-ajan viettoon.

Mitä järjestelmä maksaa?

Laitekustannuksiksi työryhmä laskee 330 miljoonaa euroa eli sata euroa autoa kohden. Valvontajärjestelmän alkuinvestoinnit ovat 130 miljoonaa euroa, ja vuotuinen ylläpito toiset 130 miljoonaa euroa.  Valtiovarainministeriön raporttia täydentävä lausuma nostaa esiin useita perusteltuja epäilyksiä. Missään ei ole käytössä kattavaa henkilöautojen kilometriveroa, joten saatavilla ei ole kansainvälistä kokemusta kokonaiskustannuksista.

Autoliitto pelkää, että järjestelmäkustannukset tulevat verojen päälle ja autoilijoiden maksettaviksi.

Alenevatko autojen hinnat?

Autotuojien puheenjohtaja Mika Elojärvi on arvioinut (HS 17.12.), että noin 80 prosenttia nykyisen autoveron määrästä menisi kuluttajille. Suomalaiskuluttaja on hintatietoinen, joten pelko siitä, että autotehtaat nostaisivat hintojaan veron alennusta vastaavasti, ei ole raportin mukaan kovin todennäköinen.

lvm.fi/web/hanke/tulevaisuuden-liikenne
autoliitto.fi/tietopankki/tievero/