Mönkijäonnettomuudet kasvussa – kuski usein kännissä ja ilman kypärää

Tutkimuksessa arvioitiin, että mönkijä- ja moottorikelkkaonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia lähes 690 miljoona euroa vuodessa.

Henkilövahinkoon johtaneiden kelkka- ja mönkijäonnettomuuksien määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2013 yli 42 %. Onnettomuuksia sattui vuonna 2013 yhteensä noin 1 300. Erityisesti kasvua on mönkijäonnettomuuksissa, joita tapahtuu jo kelkkaonnettomuuksia enemmän.

Trafin ja Liikennevakuutuskeskuksen teettämässä tutkimuksessa selvitettiin aiempaa laajemmin loukkaantumiseen johtaneiden moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien määriä, syitä ja seurauksia.

Kokonaismäärä ylittää kelkkaonnettomuuksien määrän

Henkilövahinkoon johtaneiden mönkijäonnettomuuksien määrä oli tarkasteluaikana Lapin alueella vain noin viidesosa kelkkaonnettomuuksien määrästä. Koko Suomessa mönkijäonnettomuuksien määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja kokonaismäärä ylittää jo kelkkaonnettomuuksien määrän. Kasvua on tapahtunut eniten Etelä-Suomessa. Kelkkailijoiden henkilövahinko-onnettomuuksia sattui Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2013 yhteensä 611 ja mönkijöiden 716.

Lapin alueella 2011–2014 sattuneissa mönkijäonnettomuuksissa loukkaantui useimmiten mieskuljettaja ja yleisin onnettomuustyyppi oli kaatuminen sivusuunnassa. Suojakypärän käytössä oli paljon puutteita ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli yleisempää kuin kelkkailijoilla. Molemmat muodostavat riskin, koska mönkijä on vaativa ajoneuvo kuljettajalle. Mönkijän rakenne tekee sen herkästi kaatuvaksi. Mönkijäturmissa loukkaantuneiden yleisimmät vammat olivat yläraajojen ja hartianseudun vammat sekä pään vammat.

Vaarallinen vasemmalle kääntyvä mutka

Lapin keskussairaalasta kerätyn aineiston sekä safariyritysten onnettomuusraporttien perusteella vuosina 2011–2015 moottorikelkkaonnettomuuksia tapahtui eniten vapaa-ajan kelkkailussa ja paikallisille asukkaille. Ohjatulla safareilla tapahtui niiden määrään nähden vähän onnettomuuksia.

Yleisin kelkkailijoiden onnettomuusmekanismi oli törmäys esteeseen, jota edelsi kelkan hallinnan menetys ja ulosajo reitiltä. Myös kelkan kaatuminen oli melko yleistä varsinkin kokemattomilla kuljettajilla. Hallinnan menetyksen aiheutti usein virheellinen kaasunkäyttö, joka aiheutti suistumisen. Safareilla tyypillinen onnettomuuspaikka oli vasemmalle kaartuva mutka. Yleisimmin moottorikelkkailijat loukkasivat raajansa.

Maastoliikenteen asiantuntija Reijo Köngäs tarkentaa tyypillistä onnettomuustilannetta:

– Kelkan kuljettaja painaa erehdyksessä kaasun pohjaan, mistä aiheutuu paniikki ja sen lisäksi ns. hartialukko. Tässä tilanteessa kuljettaja ei kykene tekemään hallittuja ohjausliikkeitä, eikä voi estää törmäämistä tai muuta vahinkoa.

Tyyriitä onnettomuuksia

Tutkimuksessa arvioitiin, että henkilövahinkoon johtaneista mönkijä- ja moottorikelkkaonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia lähes 690 miljoona euroa vuodessa. Onnettomuuksien ehkäisy on siten taloudellisestikin kannattavaa.

Safariyritykset ja Rovaniemellä toimiva kelkkavalmistaja ovat panostaneet safarien ja kelkkojen turvallisuuteen. Safarioppaita koulutetaan ja uusissa kelkoissa on mm. kaasun käyttöä ja nopeutta rajoittavia laitteita, kuten sähköinen kaasukahva ja ns. Learning Key (harjoitteluavain), joilla pyritään vähentämään edellä kuvattuja tyypillisimpiä onnettomuuksia. Uusien kelkkojen turvallisuutta lisäävillä laitteilla on kelkkojen yleistyessä vaikutusta myös muun vapaa-ajankelkkailun turvallisuuteen.

Kuljettajan taidot ja käyttäytyminen ovat keskeisiä turvallisuuden kannalta. Uuden kelkkakauden alkaessa on syytä palauttaa käytösetiketit mieleen.

– Turvallisessa kelkkailussa pätevät pitkälti samat perussäännöt kuin muussakin liikenteessä. Valmistaudu matkaan hyvin, tutustu kulkuneuvoosi ja tarkista oma kuntosi, muistuttaa johtava asiantuntija Inkeri Parkkari Trafista.

– Lisäksi omatoimikelkkailijoiden kannattaa kehittää erä-, ensiapu- ja suunnistustaitojaan, käyttää valmiita kelkkailureittejä sekä kertoa suunnitelmistaan muille.

Tutkimuksen lähteinä käytettiin sairaala-aineistoa, liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia onnettomuuksia sekä safariyritysten onnettomuusraportteja Lapin sekä tarkemmin Rovaniemen alueelta. Safariyritysten onnettomuustiedot perustuvat yritysten ilmoituksiin. Näiden yritysten toiminta kattaa noin 70 % Rovaniemen alueen safaritoiminnasta.

Lähde: Trafi