11.12.2016

Yhdeksän rattijuoppoa kiinni yhdeltä puomilta alle kahdessa tunnissa

alkopuomi

Puhalluspuomien kokeilu Tukholman satamassa on tuottanut lupaavia tuloksia. Niin lupaavia, että niiden käyttömahdollisuutta myös Suomessa selvitetään.

Puhalluspuomit vaikuttavat ainakin kahdella tavalla. Tarkoituksensa mukaisesti ne pysäyttävät rattijuopon matkan puomille, mutta lisäksi ne toimivat erinomaisena ennalta ehkäisijänä.

Tämä näkyi Tukholman satamassa, jossa puhalluspuomia on kokeiltu. Kokeilun alussa kiinnijääneitä oli paljon. Pahimmillaan jopa yhdeksän kuljettajaa alle kahden tunnin aikana. Ensimmäisen viikon jälkeen kiinnijääneiden osuus väheni selvästi, kun tieto puhalluspuomista levisi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Laivoilta purkautuu rattijuoppoja huomattavan paljon

Jokainen laivalta tullut kuljettaja pysähtyy sulkupuomin kohdalla ja puhaltaa lyhyen, noin kahden sekunnin, puhalluksen puomilla olevaan laitteeseen.  Jos tulos on negatiivinen, puomi aukeaa ja matka jatkuu. Jos taas laite havaitsee merkkejä alkoholista, niin puomi pysyy kiinni ja paikalla tilannetta seuraava poliisi tulee suorittamaan tarkemman mittauksen. Varsinainen puomilla oleva laite ei siis mittaa alkoholipitoisuuksia vaan kertoo vain joko positiivisen tai negatiivisen tuloksen. Näin ne suuret massat joilla asiat ovat kunnossa pääsevät jatkamaan matkaa parinkymmenen sekunnin pysähdyksen jälkeen.

alkopuomi
Tukholman satamissa puhalluspuomien kokeilu on onnistunut hyvin.

Poliisin puhallusratsioiden perusteella tiedetään, että laivoilta purkautuvassa ajoneuvovirrassa rattijuoppoja saattaa olla nelinkertainen määrä muuhun liikennevirtaan nähden.

– Juuri satamissa on helppo järjestää valvonta puhalluspuomien avulla, kun iso määrä ajoneuvoja poistuu saman väylän kautta. Perusteltua ratijuopumusvalvonta on täällä juuri poliisin kokemusten perusteella, toteaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

– Satamassa puhalluspuomi ei myöskään käytännössä hidasta liikennettä, sillä yhtä laivan purkua kohden hidastuvuus on korkeintaan muutamia minuutteja, ei kymmeniä minuutteja. Toisaalta laivojen purkuvauhti ylittää tällä hetkellä lähialueen liikennejärjestelyjen kantokyvyn, joten lähialue jo sinällään hidastaa purkua ja nollaa siten puhalluspuomien vaikutuksen, Pohjonen muistuttaa.

Laitteisto maksaa, muttei mahdottomia

Laitteiston hinta on tällä hetkellä noin 75 000 euroa. Lisäksi tulevat asennuskulut. Jos laitteisto vuokrataan, hinta on 1 400 euroa kuukaudessa ilman asennuskuluja.

Kun yhden liikennekuoleman hinnaksi lasketaan 2,77 miljoonaa euroa, ei laitteisto vaikuta kohtuuttoman kalliilta.

– Automatiikalla pystytään nykyään valvomaan muutakin kuin nopeuksia, meidän kannattaisi suhtautua avoimesti uuden tekniikan käyttöönottoon.

– Liikenneturvallisuushyöty ainakin olisi ilmeinen, Jussi Pohjonen esittää.

alkopuomi

Esiselvitys valmistumassa

Idea puhalluspuomien kokeiluun Suomessakin on peräisin Tukholman satamien hyvistä kokemuksista rattijuoppojen kiinnisaamisessa. Liikenteen hidastumista ei siellä ole havaittu.

Trafin aloitteesta Suomessa on perustettu työryhmä, joka pohtii puomien käyttöä myös Suomessa. Puhalluspuomien käytöstä osana liikennevalvontaa on tilattu esiselvitys, joka valmistuu alkuvuodesta. Destian laatimassa esiselvityksessä arvioidaan puomien käytettävyyttä, kustannuksia ja mahdollisia lainsäädäntötarpeita.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Puhaltamalla pois festareilta?

Jos puhalluspuomit tulevat käyttöön Suomessa, olisi niille satamien lisäksi muitakin käyttökelpoisia paikkoja.

Maarajoilla, bussiterminaalien pysäköintialueilla ja parkkihalleissa hetken pysähdys puomien edessä on ennestäänkin ollut tuttua. Vaikka entiset syyt näihin pysähdyksiin poistuvatkin etäluennan kehittyessä, niin puhalluspuomien käyttöönotto sujuisi luontevasti vanhoja totuttuja rutiineja kehittämällä.

– Tekniikka kehittyy ja jos laitteesta saataisiin vaikkapa liikuteltava versio, käyttömahdollisuudet laajenisivat reilusti. Silloin kyseeseen voisi tulla puhalluspuomivalvonta vaikkapa isoista yleisötapahtumista poistuttaessa, Jussi Pohjonen pohtii.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Jussi Pohjonen

Luetuimmat