Käyttötesti: Opel Astra Electricissä tarkenee, mutta kuuma ei tule

Täyssähkö-Astran käyttötesti starttasi talviominaisuuksien tarkkailemisella.

Opel Astra Electric -käyttötesti alkoi tammikuun lopulla, joten testin ensimmäisillä tuhansilla kilometreillä olemme keskittyneet etenkin auton talviominaisuuksiin. Kylmän ilmanalan piirteistä on löytynyt sekä valmista että kehitettävää.

Perusominaisuudet pikkupakkasilla ovat Astrassa hyvinkin kunnossa. Jos käyttää My Opel -puhelinsovelluksella ohjattavaa – tai manuaalisesta autosta ajastettavaa – matkustamon esilämmitystä, auto on tietysti ajoon lähdettäessä valmiiksi lämmin. Edellytyksenä esilämmitykselle on, että ajoakun varaustila on vähintään 50 prosenttia, jos auto ei ole sillä hetkellä vähintään 11 kilowatin latauksessa.

Myös istuin- ja ratinlämmittimet toimivat nopeasti sekä tasaisesti, mutta niiden katkaisimissa on pientä sanomista. Molemmat lämmittimet kytketään päälle kosketusnäytön ulkopuolella olevista nappuloista, jotka ovat lajissaan hivenen kankeat – ainakin talvihansikkailla pitää painaa juuri oikeaa kohtaa, jotta toiminto varmasti aktivoituu.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kylmällä kelillä haaleampi

Vaikka lämpö tuntui leudoilla ilmoilla riittävän, hieman kovemmilla, 12–14 asteen pakkasilla havaitsimme, että lämmityslaitteessa voisi olla enemmänkin potkua. Tuulilasi "aukeaa" liikkeellelähdön jälkeen yllättävän hitaasti, ja vaikka automaatti-ilmastoinnin lämmönsäätö on asetettu maksimiin, ohjaamossa ei tule toppatakki päällä kuuma pidemmänkään ajon jälkeen.

Näilläkin keleillä matkustamo pysyy kuitenkin vielä riittävän lämpimänä, mutta mikä on tilanne, kun pakkanen alkaa lähennellä kahtakymmentä astetta?

Alkukevään uraisilla teillä havaitsimme myös Opelimme matalan maavaran. Auton pohja hankaa esimerkiksi päällystämättömällä tiellä lumeen, ja jäljistä näkee, ettei tätä ongelmaa ole muilla autoilijoilla ollut.

Astran talviajettavuus ei sen sijaan jätä moitteille sijaa: suuntavakavuudesta voi jakaa täyden kympin, ja ohjauksen keskialue on kitkarenkaillakin eloisa. Merkillepantavaa on sekin, että sutimisenesto toimii kuten sähköautossa kuuluu, siis erittäin sulavasti ja täysin huomaamattomasti. Järjestelmä on kuitenkin varsin holhoavaa sorttia, joten ajoittain eteneminen on huonolla kitkalla kohtalaisen verkkaista.

Ei ajoakun esilämmitystä

Astra Electricin ajoakku on esilämmittämätöntä sorttia, mikä toisaalta tekee pikalatauksista yksinkertaista, kun monista sähköautoista tuttua kryptistä lämmitysproseduuria ei tarvitse miettiä ennen latausasemalle ajamista.

Varjopuolena on tietysti se, että luvattu sadan kilowatin pikalatauspiikki jää talvikelillä haaveeksi. Parin asteen pakkasessa suoritetussa latauskokeessamme 13-prosenttinen akku alkoi latautua 84,3 kilowatin teholla. 50 % -varauksessa latausteho on laskenut noin 60 kilowattiin, ja siitä lasku käy varsin lineaarisesti niin, että 80 % varauksessa Opel lataa 45 kW:n teholla.

Toimintamatka ei 51 nettokilowattitunnin akulla ole talvella kovin pitkä – se on monesti lähempänä kahta- kuin kolmeasataa kilometriä – mutta riittää toki tuttujen reittien arkiajoihin enemmän kuin hyvin. Kevään tästä lämmetessä pureudumme todellisiin kulutuksiin hieman tarkemmin, mutta osviittaa saa muun muassa siitä, että virran menekki asettuu talvisessa moottoritieajossa auton ajotietokoneen mukaan yleensä reippaasti alle 20 kilowattitunnin sataa kilometriä kohden.

Jättääkö Astran matala kori kulutuksen kasvun kesärajoituksilla maltilliseksi? Sitä odotamme mielenkiinnolla.