Volkswagen ID.3: sähköautolla(kaan) ei kannata ajaa jumiin ja muut käyttötestin talvikokemukset

Sähköautolla on talvessa hyvät ja huonot puolensa. Jos ajosuoritteeseen ei kuulu runsaasti pitkän matkan tekoa, jäävät nämä huonot puolet varsin vähäiseksi ainakin käyttötestimme Volkswagen ID.3:n perusteella.

Nyt kun talvi alkaa olla tältä erää taputeltu, on hyvä perehtyä siihen miten käyttötestissämme oleva Volkswagen ID.3 pärjäsi monipuolisessa talvikäytössä.

Aiemmin ihmettelimme auton suurehkoa kulutuslukemaa lyhyillä matkoilla, joten testasimme miten akun esilämmitys olisi vaikuttanut toimintamatkaan – päädyimme lopputulokseen, että toiminto olisi paikallaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköauto on erinomainen valinta talveen

Pitkien matkojen ulkopuolella ID.3 on tuntunut mainiolta talviautolta. Puhelinsovelluksen kautta auton esilämmitystä on ollut mukava käyttää ja ainakin esilämmitys tuntuu käyvän sukkelaan. Ajon aikana ei ole tarvinnut palella kertaakaan, vakiovarusteinen ilmalämpöpumppu ja 5,5 kW:n lämmitysvastus tuntuu riittävän sisätilojen lämpötilan ylläpitämiseen mainiosti. Myös pikalataus alkaa toimimaan kiitettävällä nopeudella lyhyenkin ajon jälkeen.

Hieman ristiriitaisempi kokemus on auton luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmä. Auto tuntuu etenevän etenkin lumella hyvin ja osittain jäälläkin, mutta tällöin on luotettava täysin auton luistoneston toimintaan ja pidettävä kaasupoljin tiukasti lattiassa – pienemmällä kaasulla vauhti hidastuu jäisissä mäissä kitkarenkailla kohtuuttoman paljon. Myös liikkeelle lähteminen jäisissä paikoissa on tuskallisen hidasta. Vaikka luistonestojärjestelmä on hienostunut eikä lainkaan tökkivä, on se joissain tilanteissa aivan liian jyrkkä puuttumaan sutimiseen.

Hienostunut luistonesto täytyy pitää itse mielessä. Kun auto ei pääse juuri sutimaan, saattaa tien liukkaus jäädä kiihdyttäessä joskus huomioimatta. Tällöin vaarana on, että liukkaassa kurvissa takatuuppariauton perä alkaa irtoamaan luistoon. Ajonvakautus puuttuu toki tähän, mutta ehtii tällainen tilanne silti säikäyttämään.

Holhoava ajonvakautusjärjestelmä estää myös kylkimyyrystä pitävien hauskuuttelun, sillä järjestelmää ei voi kytkeä pois päältä tai edes rajoitettuun asentoon. Hitaissa vauhdeissa auto tuntuukin estävän perän irtoamista niin voimakkaasti, että auto lähtee puskemaan voimakkaasti etuvetoisen auton tapaan.

Älä aja autoa jumiin – etenkään sähköautoa

Eräs moite auton talvikäyttöön liittyen löytyi hieman nolommalla tapaa. Auton ensimmäisissä kuvauksissa arvioin auton mahdollisuudet edetä eräässä risteyksissä olleita valmiita uria ja ID.3 jäi mahastaan kiinni lumeen.

Auto ei kuitenkaan näyttänyt olevan kohtuuttoman tiukasti lumeen istuutuneelta, joten olimme aluksi varmoja, että auto lähtee liikkeelle työntämällä – olihan renkaiden alla valmiit renkaan jäljet.

Sähkömoottori välittää kuitenkin voiman renkaille alusta alkaen täydellä väännöllä, joten auton heijaaminen osoittautui käytännössä mahdottomaksi ja takapyörä alkoi sutia vauhdilla jo pienellä polkimen painalluksella. Jouduimme siis kuitenkin lapiohommiin.

Sähkömoottorin välttämisen sijaan suosittelemme ennemmin välttämään jumiin ajamista, oli auton voimanlähde sitten mikä vain. Kokonaisuudessa Volkswagen ID.3 tuntuu kuitenkin mainiolta talviautolta, jos talvitoimintamatka riittää kattamaan arkiajot.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvat: Jari Saarentaus