11 minuuttia aikaa! – mörkö hoitaa Helsinki-Vantaan kiitotiet puhtaaksi lumesta

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on lumimyräköiden armoilla kolme kiitotietä, jotka ovat 60 metriä leveitä ja 3–3,5 kilometriä pitkiä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kunnossapitopäällikkö Pyry Pennanen Finavialta tietää kuinka kiitotiet pidetään käyttökunnossa hankalien talvisten sääolojen vallitessa – ja säätilan joskus äkkinäisissä muutoksissa. Haastavat keliolot vaativat kokemusta, kalustoa – ja kiirettä.

Pennanen esittelee kalustoa, jonka kunkku on valtavan kokoinen norjalaisvalmisteinen Øveraasen-lumilinko, jossa on tehoa 1 500 hevosvoimaa.

– Uskallan väittää, ettei Suomesta löydy suurempaa lumilinkoa kuin tämä mörkö, Pennanen kertoo.

Esillä on myös lentokoneiden ulkovaipan jäänestoaine-propyleeniglygolia imevä imulakaisukone, pyöräkuormaaja sekä jättimäinen Vammas-harjapuhalin. Sillä on työleveyttä 5,5 metriä. Kone on kolmitoiminen: se auraa, harjaa ja puhaltaa.

Vieressä seisoo pienempi ja ahtaamien alueiden hoidossa kätevämpi plattaharja-kone.

3,5 kilometrin kiitotie

Lentomatkustaja ei välttämättä tule ajatelleeksi kuinka pitkiä matkustajalentokoneiden vaatimat kiitotiet ovatkaan. Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä, jotka ovat 60 metriä leveitä ja 3–3,5 kilometriä pitkiä. Kiitoteiden puhdistusta lumenpoistokoneilla toteutetaan noin 15 koneen ryhmissä, jossa jokaisella kuljettajalla on ennalta määritelty tehtävä.

Kunnossapidolla kestää noin 11 minuuttia aurata yksi kiitotie puhtaaksi lumesta.

– Hyvin voimakkaan lumisateen aikana kiitotie on aurattava tunnissa kahteen kertaan, mikä tarkoittaa, että kiitotie on lentoliikenteen käytössä noin 30–35 minuuttia tunnin aikana.

Talveksi 80 työntekijää lisää

Finavia vastaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden puhdistuksesta. Kunnossapitoyksikössä työskentelee ympärivuotisesti 60 henkilöä ja talvikaudella määrä kasvaa 80 kausityöntekijällä.

Pennanen tähdentää, että kiitoteiden kunnossapitoa tehdään vuoden jokaisena päivänä – mutta talvi tuo toki omat haasteensa.

– Talvikaudella kiitotien kuntoa mitataan jatkuvasti ja mahdollisiin toimenpiteisiin reagoidaan aina etupainotteisesti. Ilmatieteen laitos tuottaa lentoasemayhteisön käyttöön tietoa, jonka perusteella teemme päivä ja tuntikohtaista varautumista. Auraamiseen käytetty aika vaihtelee paljon lumitilanteen mukaan, Pennanen taustoittaa.

Lennot joutuvat odottamaan

Vilkkaimpien tuntien aikana, kun lentoja lähtee ja saapuu paljon, runsas lumisade aiheuttaa sen, että lennot joutuvat välillä odottamaan vuoroaan. Pennasen mukaan on normaalia, että hyvin talvisissa olosuhteissa lentoaseman eri toiminnot kestävät hieman pidempää kuin kesäkelillä.

– Kaikista tärkeintä on varmistaa, että toiminta on turvallista, Pennanen painottaa.

Näyttävät harjamonsterit

Kookas harjakalusto kiitoteitä auraamassa on näyttävä ilmestys. Vauhtia riittää ja lumi lentää kaaressa. Huomio kiinnittyy myös työkoneiden keulaan, joissa on kunnioitettava keskittymä tehokkaita ja myös suunnattavia valoja.

Työ ei kuitenkaan lopu silloin, kun kiitotie on saatu harjattua puhtaaksi. Kun lumisade on loppunut, asematasolta aurattu lumi on siirrettävä lumenkasauspaikoille, ja aurausta on jatkettava lentoaseman muilla alueilla.

Sentti lunta lentoaseman päällystetyillä alueilla vastaa laskennallisesti noin 1 100 kuorma-autollista lunta, joten siirrettävän lumen määrä on valtava.

Tällä kalustolla se hoituu!

Finavian kunnossapidolla on käytössään yhteensä 200 ajoneuvoa ja työkonetta.

• 7 suurteholumilinkoa
• 6 pyöräkuormaajaan kiinnitettävää lumilinkoa
• 21 harjapuhallinta, joiden keulassa on aura
• 10 kuorma-autoa
• 3 traktoria
• 6 imulakaisuautoa
• 8 pyöräkuormaajaa
• 5 jäänestokemikaalin levittäjää

Lisäksi kaluston kuuluu henkilöautoja, pakettiautoja, ruohonleikkureita, lisälaitteita.t, pakettiautot, ruohonleikkurit ja lisälaitteita.

– Talvikunnossapidon kruununjalokiviä ovat Helsinki-Vantaalla osittain kehitetyt Vammaksen PSB-5500-harjapuhallinajoneuvot. Erittäin tehokkaat monitoimilumiaurat on tehty suomalaisiin talviolosuhteisiin, Pennanen kertoo.

Lyhenne PSB tulee sanoista plow, sweep, blow – kone auraa, harjaa ja puhaltaa lunta. Luku 5500 kertoo koneen 5,5 metrin työleveydestä.

Ympäristövastuut huomioiden

Pennasen mukaan kiitoteiden kunnossapidon ja talviosaamisen kehitystyö keskittyy tällä hetkellä paljon ympäristövastuullisuuteen. Helsinki-Vantaan lentoasema on ollut hiilineutraali vuodesta 2017 asti, ja tavoitteena on saavuttaa nettonollataso tänä vuonna.

– Viime talvena otimme käyttöön kierrätetyn jäänpoistonesteen Helsinki-Vantaalla. Kierrätetty jäänpoistoneste, propyleeniglykoli, valmistetaan Raumalla kemikaaliyhtiö Clariantin toimesta ja se vastaa täysin uutta jäänpoistonestettä. Se on myös aiempaa ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Käytettävien jäänpoistonesteiden määrä on ällistyttävä. Helsinki-Vantaalla kierrätetyn jäänpoistonesteen määrä oli viime talvikaudella lähes 500 tonnia. Talteen otetun jäänpoistonesteen hyödyntäminen vähentää nesteen käyttömääriä ja kuljetuksessa syntyviä hiilipäästöjä karkeasti arvioituna 1 500 tonnia talvikauden aikana.

– Kierrätettyä jäänpoistonestettä on viime vuosina otettu käyttöön myös muilla lentoasemilla esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Uskomme, että kierrätetyn nesteen käyttö lisääntyy jatkossa.

Täsmällisyys kunnia-asia

Talviset hankalat keliolot voivat myöhästyttää lentoja, niin nousuja kuin laskeutumisia.

Kuinka paljon tyypillisenä talvena tulee lentojen myöhästymisiä kiitoteiden lumipeitteen auraamisen vuoksi?

– Arviomme mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman täsmällisyys on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Vuonna 2022 noin 200 lentoa myöhästyi aikataulustaan yli 15 minuuttia talvisään vuoksi, mutta aiheuttajana ei ollut kaikissa tilanteissa runsas lumentulo.

Pennanen tuo esiin, että myös esimerkiksi erittäin kova sivutuuli, viivästykset huolintayhtiöiden tekemässä jäänpoistossa tai hyvin liukas keli, jonka alijäähtynyt vesi aiheuttaa, aiheuttavat myöhästymisiä.

Suomessa sattuu Pennasen mukaan 1–3 kertaa vuodessa niin haastavat sääolosuhteet, että sillä on merkittävät vaikutukset lentoliikenteeseen.

Lentoyhtiöt ottavat huomioon sääolosuhteiden vaikutukset ja suunnittelevat operoinnin sen mukaan. Koska lentoliikenne on globaalisti linkittynyt, voivat esimerkiksi Keski-Euroopan pienetkin lumisateet aiheuttaa sen, että koneet saapuvat Helsinki-Vantaalle myöhässä tai lennot perutaan. Tällöin Keski-Euroopan sääolosuhteet vaikuttavat myös Helsinki-Vantaalta lähteviin matkustajiin. Viiveitä ja odottelua on tiedossa myös silloin, jos koneet eivät saa lähtöaikaa Euroopan huonon sään vuoksi.