Anne Berner: liikkumisesta räätälöityä palvelua

Liikenneministeri Anne Berner on vakuuttunut, että tulevaisuuden liikkuminen muuttuu palveluksi. Mutta kaksinkertaistuuko sähköautojen tomintamatka jo lähitulevaisuudessa?

Liikenneministeri Anne Bernerin muutosuskon taustalla on liikennekaaren eli liikennettä koskevan lakikokonaisuuden tuore poliittinen menestys. Hallitus pääsi tällä viikolla lopulta yksimielisyyteen liikennekaaren toteutumisesta.

Liikennekaari hävittää liikennemuotojen väliset rajat ja mahdollistaa ihmisille nykyistä vaittomamman liikkumisen. Avainsana on liikenneketju, jossa liikkumista ajatellaan kuljetustarpeiden mukaan, ei nykytapaan liikennevälineiden kautta.

– Liikkuminen voi tulevaisuudessa olla pelkkää palvelua, tiivisti ministeri.

Sopeutumisaikaa muutokseen on, sillä liikennekaari tulee voimaan heinäkuussa 2018.

Kansainvälisen päästöttömän päivän (21.9.) keskustelussa Sanomatalolla Helsingissä puhunut Berner muistuttaa Suomeakin koskevista yhä tiukentuvista päästötavoitteista, jotka pakottavat liikennealan muutoksiin, onhan liikenne merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja.

Berner uskoo, että tulevaisuuden joukkoliikenne on räätälöityä ovelta ovelle -liikkumista.

– Liikennekaaari mahdollistaa uudenlaiset, vaivattomat liikumispalvelut ja ehkä myös tulevien nokioiden syntymisen.

”Sähköauto aina parempi”

Nissanin järjestämässä päästöttömän päivän keskustelutilaisuudessa esiintyivät Anne Bernerin lisäksi VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka, Cleantech-yrittäjä Kaisa Hernberg, Fortumin sähköisenliikenteen ratkaisuista vastaava Rami Syväri sekä Nissan Nordic Europen Jarkko Ahlbom. Keskustelua isännöi Tuomas Enbuske.

Keskustelijat olivat yksituumaisia siitä, että nykyisenkaltainen polttomoottoreihin vahvasti perustuva liikenne ei ole kestävä ratkaisu tulevaisuudessa. Taustalla ovat globaalit ennusteet, joiden mukaan kasvussa ovat niin väestömäärä, kaupungistuminen kuin autoistuminenkin.

Hernberg toi esiin, että yksi ratkaisu ovat yhteiskäyttöautot, toinen ratkaisu sähköautot.

– Paljon tietty riippuu siitä, miten sähkö tuotetaan. Sähköauto on joka tapauksessa (polttomoottoriautoa) parempi vaihtoehto, vaikka sähköntuotanto tarkoittaisi piipusta tupruavia päästöjä jossain muualla, Hernberg sanoi.

VTT:n Pasi Vainikka muistutti, että kyse on laajasta asiasta, jossa autolla ajaminen on vain yksi osa. Kyse on energiatuotannon tavoista ja tuotannon aiheuttamista ympäristöongelmista.

– Sähkö ottanee pääroolin tulevaisuuden liikkumisessa, Vainikka arvioi.

Vainikka muistutti kuitenkin, että päästöttömään liikkumiseen vievässä kehityksessä tulee huomioida myös biopolttoaineet.

Talvellakin sähköisesti

Nissanin Jarkko Ahlbom halusi ampua keskustelussa alas sen epäluulon, ettei sähköautolla pärjää Suomen talvessa.

– 25 000 norjalaiselle Nissan Leaf -sähköauton omistajalle tehty kysely paljasti, että 96 prosenttia heistä suosittelisi sähköautoa kavereilleen. Se on aika vahva todiste, onhan Norjassa Suomen kaltaiset talviset olosuhteet. Kyllä sähköauto toimii talvellakin.

Ahlbomin arvion lisäksi on kuitenkin hyvä muistaa, että pakkanen kangistaa sähköautoakin: kylmällä akku ottaa ja antaa energiaa huonommin. Myös auton matkustamon lämmitys syö virtaa, joka vähentää sähköajokilometrejä.

Kaksi haastetta

Sähköautojen suosio vaatii Ahlbomin mukaan kahta: riittävän pitkää toimintamatkaa ja kohtuullista hankintahintaa.

– Sähköauton täytyy olla hinnaltaan kilpailukykyinen vastaavaan polttomoottoriautoon verrattuna. Kuluttaja tekee valinnan lompakollaan.

Ahlbom kuitenkin uskoo, että nyt ollaan jännän äärellä, sillä tulossa on toisen sukupolven akkutekniikkaa.

– Uuden sukupolven akuin sähköauton toimintamatka kasvaa 1,5–2 kertaiseksi nykyisestä. Kuulette piakkoin merkittäviä uutisia, vihjasi Ahlbom – tarkoittaen ilmeisesti ensi viikolla alkavaa Pariisin autonäyttelyä. Jäämme odottamaan.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela