Asiantuntija: nuorentuva autokanta toisi turvallisuushyötyjä

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja: uuden ajoneuvotekniikan turvallisuushyödyt tulisi saada nykyistä tehokkaammin käyttöön arkiliikenteessä.

EU:n linjaama liikenneturvallisuuspolitiikka vuosille 2021–2030 sisältää kovia tavoitteita. EU:n pitkän aikavälin visiossa liikennekuolemien määrä lähenee nollaa vuonna 2050. Välitavoitteena on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari kannattaa sitä, että EU:n tasolla on linjattu tavoitteet kunnianhimoisesti.

– Kuolemien puolittamistavoite vuoteen 2030 on realistinen ja ennen kaikkea tarpeellinen, Parkkari tähdentää ja myöntää tekemistä riittävän.

Liikenneturvallisuusjohtaja Parkkarin mukaan Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on viimeisen viiden vuoden aikana ollut vähäistä.

– Euroopassakin on esimerkkejä maista, joissa viime aikoina on onnistuttu vähentämään onnettomuuksia voimakkaasti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autokanta nuoremmaksi ja turvallisemmaksi

Parkkari tähdentää, että uuden ajoneuvotekniikan turvallisuushyödyt tulisi saada nykyistä tehokkaammin käyttöön arkiliikenteessä. Se vaatisi eurooppalaisessakin vertailussa iäkkään ajoneuvokantamme nuorentumista. Suomessa liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on yli 12 vuotta.

Autokannan nuorentaminen ei tietty ole itsetarkoitus, mutta autojen modernisoituminen tekisi uudenlaisista kuljettajaa auttavista turvajärjestelmistä yleisempiä. Tällaisia turvajärjestelmiä ovat esimerkiksi ajonvakautus- ja törmäyksenestojärjestelmät. Ja toki autojen uusiutuminen on vähäisempien päästöjenkin kannalta kannatettava kehityssuunta.

– Ajonvakautusjärjestelmät ovat yleistyneet viime vuosina. Hyvin hyödyllisiä ovat myös törmäyksenestojärjestelmät, jotka ovat vielä verrattain harvinaisia Suomessa, Parkkari harmittelee.

Perinteistäkään turvatekniikkaa ei Parkkarin mukaan välttämättä käytetä.

– Autoissa ei käytetä riittävän usein turvavöitä eikä pyöräillessä kypärää, Parkkari kiteyttää.

Ongelmana päihteet ja ajoterveys

Kuljettajan ajoterveyden ongelmat ovat merkittävä ja vakava riski suomalaisessa tieliikenteessä. Onnettomuustietoinstituutin tuoreen OTI-ajoterveysraportin mukaan vuosina 2014–2018 kuljettajan ajoterveyden puutteet vaikuttivat yli puoleen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Ajoterveysraportti perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

Tyypillisimpiä ajoterveysriskejä ovat sairaskohtaukset, päihteet sekä mielenterveydelliset ongelmat. Tarkemmassa tutkinnassa on selvinnyt, että kuljettajan riskialttius on usein ollut tiedossa jo pitkään. Onnettomuustietoinstituutin liikenneonnettomuustilastot sisältävät tarkempaa tutkittua tietoa sairaskohtauksista johtuvista sekä tarkoituksellisesti aiheutetuista onnettomuuksista, jotka usein rajataan pois muista tilastoista.

Terveysongelmiin liittyvien liikenneonnettomuuksien suuri osuus on Parkkarin mukaan syytä huomioida turvallisuustoimenpiteitä suunniteltaessa

– Sairaskohtauksesta johtuvien onnettomuuksien sekä tietoisesti aiheutettujen onnettomuuksien osuus kaikista tutkituista liikennekuolemista on huomattavan suuri. Onnettomuustutkinnasta saatavaa tietoa näihin onnettomuuksiin johtaneista tekijöistä on syytä hyödyntää liikenneturvallisuusstrategiaa ja toimenpiteitä suunniteltaessa, Parkkari painottaa.

Kuljettajien päihde- ja mielenterveysongelmat eivät Parkkarin näkemyksen mukaan ole pelkästään liikenneturvallisuuskysymys, vaan kyseessä on yhteiskuntaa ja useita toimialoja laajasti koskettava, inhimillinen aihe.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy