Autoilija, varaudu ajoissa, sillä ajokunto rapistuu

Liikenteessä on vuosi vuodelta enemmän ikäautoilijoita.

Suomalainen ikäpyramidi on painottunut siten, että liikenteessä on vuosi vuodelta enemmän ikäautoilijoita eli yli 70-vuotiaita kuljettajia. Ikäautoilijoiden määrään liikenteessä vaikuttaa sekin, että entistä useampi iäkäs ihminen on aiempaa paremmassa toiminnallisessa kunnossa – ja omaa ajokortin.

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 70-vuotiaita tai vanhempia ajokortin haltijoita 469 553. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 250 279.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Haasteena krempat ja sairaudet

Ikä tuo kuitenkin aina mukanaan myös erilaisia kremppoja ja sairauksia, jotka eittämättä vaikuttavat myös kykyyn autoilla. Jos pää ei enää käänny yhtä notkeasti tai laajoin liikeradoin kuin nuorempana, voi liikenteessä aiheutua vaaratilanteita esimerkiksi silloin, kun takavasemmalta tuleva kanssakulkija jää risteystilanteessa havaitsematta. Valtaosa Liikenneturvan taannoiseen kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä on miettinyt ajokuntoaan etenkin väsyneenä tai huonolla kelillä.

Ajoterveysasioita ajatellaan sen sijaan harvemmin. Varautuminen terveydessä tapahtuviin muutoksiin on kuitenkin tärkeä turvallisuustekijä.

Ikävuodet eivät ainoa mittari

Ikääntyessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös liikkumisen turvallisuuteen. Muutokset tapahtuvat yksilöllisesti, eikä esimerkiksi ikävuosia voi käyttää tarkkana mittarina ajokuntoa tai -terveyttä määritellessä. Iän karttuminen herättelee kuitenkin kuljettajia tarkkaavaisemmaksi ajokunnon suhteen.

– Ajoterveys liitetään usein ikäihmisiin, mutta todellisuudessa sairaus voi muodostua riskiksi liikenteessä ja esteeksi ajoneuvon käytölle myös nuoremmilla, suunnittelija Mia Koski Liikenneturvasta muistuttaa.

– Sairauksien ja lääkitysten todennäköisyys lisääntyy kyllä iän myötä, mikä näkyy myös onnettomuuksissa. Ikääntyminen muuttaa meitä väistämättä siihen suuntaan, joka altistaa vakavammille onnettomuuksille ja voi vaatia omien kulkutapojen muuttamista. Puolet kyselyymme vastanneista yli 65-vuotiaista ei kuitenkaan ole havainnut haasteita omassa ajamisessaan.

Autoliiton suositut koulutukset

Autoliiton eri puolilla Suomea järjestämät ikäautoilijakoulutukset ovat olleet suursuosittuja: paikat koulutuksissa täyttyvät nopeasti.

– Tarve koulutuksille on aivan ilmeinen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Koulutuksiin ei ole ikärajaa. Tavoitteena on antaa ajamista ja autoilua helpottavia vinkkejä, jotta autoilu olisi turvallista ja voisi jatkua ehkä hieman pidempäänkin.

Kaksituntisessa koulutuksessa pohditaan myös sitä, että mihin asti ajamista on ylipäätään järkevää jatkaa, jottei ole turvallisuuden näkökulmasta ongelma itselle tai kanssaliikkujille.

Vaikeat ajo-olosuhteet nousevat koulutuksissa esiin, ja etenkin pimeällä ajaminen. Moni ikäautoilija kokee hämäränäön ongelmien vuoksi pimeän ajan vaikeaksi. Ongelmaksi nousevat myös yhtäaikaiset ajoon liittyvät tehtävät kuten valojen vaihtaminen ajon aikana.

Myös auton toimintojen käytettävyys voi aiheuttaa pulmia.

Lue lisää Autoliiton ikäautoilijakoulutuksista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikenneturva vinkkaa: vanhuuteen voi myös varautua

Jousta tarvittaessa

Eläkkeelle siirtyminen muuttaa myös ajotottumuksia. Ajamisen turvallisuutta lisää myös mahdollisuus joustaa tarvittaessa esimerkiksi siirtämällä lähdön toisen ajankohtaa, jos ajokeli on huono. Koski kannustaa ottamaan tavaksi oman voinnin tunnustelun.

– Hetkellisesti ajokunto voi heikentyä lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös sairauden kanssa voi olla parempia ja huonompia päiviä. Jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta, autoa ei pidä lähteä ajamaan, suunnittelija Mia Koski Liikenneturvasta muistuttaa.

Kokeile eri kulkutapoja

Jos terveydentila estää turvallisen ajamisen, useimmat Liikenneturvan kyselyyn vastanneista luottaisivat julkiseen liikenteeseen (68 %). Lähes joka kolmas suosisi polkupyörää (30 %) ja senioriskootteria joka kymmenes.

– Jos mahdollista, erilaisia tapoja liikkua kannattaa kokeilla, vaikka ajaminen sujuisi ongelmitta. Kylille voi välillä lähteä linja-autolla tai lähikauppaan polkupyörällä.

Tutustu apuvälineisiin

Erilaiset apuvälineet helpottavat autoon istumista tai sieltä pois nousemista. Myös turvavyön kurotteluun on apuvetimiä. Kolmasosa (34 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä oli sitä mieltä, että apuvälineiden käyttö on ainakin jollain tapaa merkki vanhuudesta.

– Apuvälineiden käyttöä saatetaan ehkä turhaan arastella raihnaiseksi leimautumisen pelossa. Apuvälineet on suunniteltu mahdollistamaan kulkemista ja tekemään siitä turvallisempaa, kun omat voimat syystä tai toisesta ovat vähissä. Apuvälinevalikoimaan kannattaakin tutustua ja ottaa tarvittaessa käyttöön, Koski kannustaa.

Liiku myös omin voimin

Liikkuminen ennaltaehkäisee sairauksia, pitää kehon ja mielen virkeänä ja auttaa lihaskunnon ja tasapainon ylläpidossa. Päivässä on monia tilaisuuksia kerryttää kävelyaskeleita tai pyöräilymetrejä. Joskus kohteesta hieman kauaksi jäävä parkkipaikka voikin olla hyödyksi.

Teksti: Moottori Kuvat: Aleksi Makkonen / Liikenneturva