Autojätit varoittavat: EU-sääntely ajaa teollisuutta kriisiin

Eurooppalainen autoteollisuus on kiristyvien ilmastotavoitteiden puristuksessa.

Eurooppalainen autoteollisuus on kiristyvien ilmastotavoitteiden puristuksessa. Stellantiksen Euroopan toimitusjohtajan Jean-Philippe Imparato on liittynyt kasvavaan joukkoon alan johtajia, jotka varoittavat EU:n päästösääntelyn vaikutuksista. Vuonna 2030 voimaan astuva uusi päästötavoite (49,5 g/km) ja vuonna 2035 voimaan tuleva 0 g/km -raja voisivat aiheuttaa miljardiluokan sanktioita – jo ennen varsinaista polttomoottorikieltoa. Imparaton mukaan, että autokonserni on vaarassa joutua maksamaan jopa 2,5 miljardia euroa sakkoja päästörajojen ylittämisestä.

– Eurooppalainen autoteollisuus voi joutua jopa 15 miljardin euron sanktioiden kohteeksi, varoitti Renaultin entinen toimitusjohtaja Luca de Meo jo viime vuonna.

Vastaavaa painetta on arvioitu myös muissa konserneissa. Volkswagen Groupin rahoitus- ja sijoittajasuhdejohtaja Rolf Woller laski, että konserni olisi ilman määräaikojen jatkamista joutunut maksamaan jopa 1,5 miljardin euron sakot vuoden 2025 päästötavoitteiden rikkomisesta.

Kohti nollapäästöjä mutta millä hinnalla?

Vuonna 2030 EU:n laajuiset keskipäästöt laskevat ennusteiden mukaan nykyisestä 93,6 g/km:stä lähes puoleen. Viisi vuotta myöhemmin uusien autojen keskipäästöt on määrä painaa nollaan – tehokas kielto polttomoottoriautojen myynnille. Teoriassa synteettisillä e-polttoaineilla toimivia ajoneuvoja saisi edelleen myydä, mutta käytännössä niiden yleistyminen on epävarmaa.

Valmistajat joutuvat tasapainottelemaan kahden huonon vaihtoehdon välillä. Jos polttomoottoriautojen tuotantoa rajoitetaan keinotekoisesti päästötavoitteiden vuoksi, myynti pienenee. Jos sähköautojen osuutta kasvatetaan alennusten avulla, se syö entisestään heikentyviä voittomarginaaleja.

Halvat kiinalaisautot kiristävät kilpailua

Tilannetta vaikeuttaa entisestään varsinkin kiinalaisten sähköautojen vahvistuva asema Euroopassa. Perinteiset eurooppalaiset autonvalmistajat joutuvat käymään hintakilpailua yhä kovemmassa sääntely-ympäristössä – samaan aikaan, kun niiden on investoitava massiivisesti sähköistymiseen ja päästöttömyyteen. Esimerkiksi BYD on jo ohittanut Teslan myyntiluvuissa. Heidän strategiansa tarjota houkuttelevia sähköautoja kilpailukykyiseen hintaan on saanut kannatusta eurooppalaisilta kuluttajilta, erityisesti edullisempia vaihtoehtoja etsiviltä.

Kaikki tiivistyy lopulta numeropeliksi. Eurooppalaisen autoteollisuuden tulevaisuus on nyt tiukemmin kuin koskaan laskelmien, sääntelyn ja kannattavuuspaineiden armoilla.