Autojen aiheettomat automaattiset hätäpuhelut merkittävä ongelma

Autoliiton koulutuspäällikkö: ”Kehityskohde on järjestelmän luotettavuuden parantaminen. Valttina on se, että eCall nopeuttaa juuri oikeanlaisen avun ja riittävien resurssien saantia onnettomuuspaikalle.”

Autojen automaattinen hätäpuhelujärjestelmä eCall on tätä nykyä noin joka kahdeksannessa henkilö- ja pakettiautossa.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kiittelee järjestelmää, mutta tietyin ehdoin.

– eCall on yleistyessään, kehittyessään ja toimiessaan suunnitellulla tavalla erittäin hyödyllinen.

Järjestelmä tunnistaa, kun ajoneuvo joutuu onnettomuuteen, ja ottaa automaattisesti yhteyden hätäkeskukseen. Sama eCall-järjestelmä on käytössä koko Euroopassa.

Mutta sitten tulee se mutta.

– Selkeä kehityskohde on järjestelmän luotettavuuden parantaminen eli tarpeettomien hälytysten minimoiminen, Vesalainen tähdentää.

Samasta ongelmasta kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaama tutkimus, jonka mukaan eCall-järjestelmä esti vuosina 2019–2023 arviolta yhden liikennekuoleman. Hätäkeskusten kannalta ongelmana ovat kuitenkin aiheettomat eCall-ilmoitukset, joita on noin 80 %.

Kun uhri on tiedoton

Vesalaisen mukaan järjestelmän avulla on mahdollista saada apua myös silloin, jos onnettomuuden uhri ei itse kykene sitä hälyttämään ja onnettomuuspaikalla ei ole muita.

Traficomin tutkimuksen mukaan eCallilla on suurin potentiaali säästää henkiä sellaisissa vakavissa onnettomuuksissa, joista ilman automaattista eCall-ilmoitusta tehtäisiin hätäilmoitus viiveellä onnettomuuden tapahtumisesta. Tällaisia onnettomuuksia ovat esimerkiksi vähäliikenteisillä teillä tapahtuvat ulosajot.

Vesalainen täydentää, että eCall yhdessä hätätilanneavustimen kanssa mahdollistaa avun saannin myös silloin, kun autossa yksin oleva kuljettaja on saanut sairaskohtauksen, vaikka auto ei kolaroisikaan.

Älä räplää turhaan!

eCallin välittämät tiedot auttavat hätäkeskuspäivystäjää arvioimaan tilanteen vakavuutta ja kiireellisyyttä. eCall-järjestelmä kuitenkin myös kuormittaa hätäkeskusta: hätäkeskuksiin tulevista eCall-ilmoituksista 80 % on ollut aiheettomia. Manuaalisista eCall-ilmoituksista aiheettomia on ollut jopa 94 %.

Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuoho muistuttaa, että järjestelmää ei pidä testata, sillä se kuormittaa hätänumeroa 112.

– eCall on vain kiireellisiä hätätilanteita varten.

Uraauurtava tutkimus

Traficomin VTT:ltä tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia eCallilla on ollut Suomessa järjestelmän ensimmäisinä käyttövuosina. Samalla arvioitiin, millaisia vaikutuksia järjestelmällä on liikenneturvallisuuteen vuoteen 2036 mennessä.

Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2018 jälkeen tapahtuneita kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia sekä kaikista tapahtuneista liikenneonnettomuuksista eri tavoin tehtyjä hätäilmoituksia ja onnettomuuksien pelastustoimia. Lisäksi haastateltiin hätäkeskuspäivystäjiä sekä pelastustoimen työntekijöitä.

– Tutkimus oli menetelmällisesti haastava ja kansainvälisesti uraauurtava. Vastaavaa, laajoihin aineistoihin perustuvaa tutkimusta eCall-järjestelmän todellisista vaikutuksista ei ole tehty missään muualla, Traficomin johtava asiantuntija Anna Schirokoff taustoittaa.

10 kuolemaa vähemmän

Johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä arvioi, että tulevina vuosina, kun järjestelmä yleistyy, eCall-järjestelmän arvioidaan pelastavan vuosittain yhden henkilön.

– Vuoteen 2036 mennessä eCallin ansiosta vältettäneen 10 liikennekuolemaa.

Autoliiton Teppo Vesalaisen mukaan järjestelmän ehdottomana valttina on se, että eCall nopeuttaa juuri oikeanlaisen avun ja riittävien resurssien saantia onnettomuuspaikalle. Hälytyskeskukseen välittyy tarkka paikkatieto, tieto matkustajamäärästä sekä tieto turvalaitteiden laukeamisista.

Uusiin autoihin vuodesta 2027

Vuodesta 2027 alkaen jokaisessa uudessa henkilö -ja pakettiautossa tulee olla eCall.

Vuonna 2035 Suomen henkilö- ja pakettiautoista noin 27 %:ssa arvioidaan olevan eCall-järjestelmä.

Lähde: eCall-hätäpuhelujärjestelmän vaikutukset Suomessa, Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 1/2026