Autoliitto kummeksuu autoilun väheksymistä

Halutaanko Helsingin seudulla tarkoituksellisesti, ilmeisesti idealistisista syistä, heikentää henkilöautoilun edellytyksiä?

Autoliitto kummeksuu henkilöautoilun merkityksen väheksymistä Helsingin seudulla. Taustalla on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) MAL 2019 -suunnitelmaluonnos. MAL tulee sanakolmikosta maankäyttö, asuminen ja liikenne.

Autoliitto kiittelee, että HSL:n suunnitelmaluonnos on kunnianhimoinen ja seudulle hyvää tarkoittava. Mutta sitten tulee se iso mutta.

Autoliiton mukaan ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että luonnoksen laatijat haluavat tarkoituksellisesti – ilmeisesti idealistisista syistä – heikentää keskeisimmän liikennemuotomme, henkilöautoilun edellytyksiä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoa mahdollistaa arjen

Autoliitto muistuttaa lausunnossaan HSL:lle, että auto monin tavoin mahdollistaa ihmisten arjen sujumisen.

– Suomalaiset – myös suuri osa Helsingin seudulla asuvista – tarvitsevat autoa moneen eri tarkoitukseen. Työssäkäyntimatkat ovat vain osa niistä. Perheet tarvitsevat autoa lasten viemiseksi päiväkotiin ja sieltä ajoissa pois hakemiseen. Auto on yhdyskuntarakenteen vuoksi usein suorastaan välttämätön kauppamatkoihin ja vaikkapa omien ikääntyneiden vanhempien asioiden hoitamiseen, Autoliitto perustelee.

HSL:n lausuntoon perehtynyt Autoliitto epäilee, ettei auton merkitystä ihmisille ole suunnitelmaluonnosta laadittaessa mitä ilmeisimmin tiedostettu.

– Jos suunnitelma toteutuu ehdotetussa muodossa, se vahingoittaa väistämättä seudun, erityisesti Helsingin kantakaupungin elinkeinoelämää. Myös asukkaiden arkisten toimien hoitaminen vaikeutuisi olennaisesti, ja seudun tuottavuus heikkenisi. Kaikella tällä olisi negatiivinen heijastusvaikutus koko maahan, Autoliitto pelkää.

Hajanainen yhdyskuntarakenne vaikuttaa

Autoliitto muistuttaa, ettei autoilu ole itseisarvo: ihmiset ajavat autoilla, koska siihen on jokin perusteltu tarve. Liikenne syntyy rakennetun ympäristön ehdoilla. Mitä hajanaisempi yhteiskuntarakenne on, sitä enemmän on liikennettä.

– Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on hajanaista myös kaupunkialueilla. Yhteiskunta päättää, mitä saa rakentaa ja minne, eli se päättää samalla paljonko ja minkälaista liikennettä minnekin syntyy, Autoliitto taustoittaa.

Harvaan asutuilla alueilla joukkoliikenteen kilpailukyky on väistämättä heikko, arvioi Autoliitto lausunnossaan.

– Vähäisillä matkustajamäärillä joukkoliikenteen palvelutaso jää väkisinkin alhaiseksi. Joukkoliikenne voi toimia kunnolla vain tiiviiksi rakennetussa ympäristössä. Hyvin laajoilla alueilla Helsingin seudulla on riittämättömät edellytykset joukkoliikenteen tyydyttävään palvelutasoon.

Kaukoliikenteen bussit poistuivat www.matka.fi -reittioppaasta

Joukkoliikenne vs. henkilöautoilu

Autoliiton näkemyksen mukaan HSL:n suunnitelmaluonnoksesta aukeaa ajatus, jossa toimivaa liikkumistapaa eli henkilöautoilua rajoitettaisiin ja sen jälkeen mahdollisesti luotaisiin korvaava tapa liikkua.

– Tällainen toiminatamalli on epäterve. Se rajoittaisi ihmisten liikkumista, pidentäisi matka-aikoja ja nostaisi liikkumisen kustannuksia. Kaiken sen seurauksena työn tekemisen ja yritystoiminnan toimintaedellytykset heikkenisivät ja elintaso laskisi.

HSL:n suunnitelmaluonnoksen esitys, että joukkoliikenteen lippujen hintoja voitaisiin alentaa autoliikenteeltä perittävillä tiemaksuilla, saa Autoliitolta tyrmäyksen.

– Menettely muodostuisi maksuautomaatiksi, joka varmistaa rahoituksen myös sellaiselle kustannustehottomalle joukkoliikennejärjestelmälle, jota ei muuten ylläpidettäisi yhteiskunnan eli veronmaksajien varoilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Henkilöauton osuus 41 prosenttia

Autoliitto myös muistuttaa, että Helsingin seudun kulkumuotojakaumassa henkilöauton osuus on keskimäärin vain 41 prosenttia.

– Muiden kulkumuotojen osuus on kansainvälisestikin vertailtuna erittäin suuri, erityisesti kun otetaan huomioon yhdyskuntarakenteemme ja vuodenajoista johtuva säänvaihtelu.

Autoliitto epäilee, että henkilöautoa korvaavien kulkumuotojen osuuden kasvattaminen muulla tavalla kuin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä tulee erittäin kalliiksi.

Tievero – taas kerran

Autoliitto kummeksuu, että luonnoksessa kantavaksi teemaksi on – jälleen kerran – nostettu tieliikenteen hinnoittelu eli tievero.

– Koko luonnos perustuu liikenteen osalta hyvin pitkälti siihen eikä muita vaihtoehtoja esitetä, Autoliitto kritisoi.

– Esimerkiksi joukkoliikenteen tukemista suunnitellaan lisättäväksi merkittäviltä osin autoilijoilta perittävin tiemaksuin. Asia on eri muodoissaan (ruuhkamaksu, tienkäyttömaksu jne.) ollut esillä useita kertoja viime vuosikymmenten aikana ja aina se on torjuttu epäoikeudenmukaisena, kalliina, joustamattomana sekä eriarvoistavana.

Tievero on Autoliiton mukana monin tavoin ongelmallinen. Toimiakseen tievero vaatisi uuden järjestelmän ja siihen liittyvän byrokratian rakentamisen, ylläpidon sekä rahoittamisen.

Tievero olisi myös vahvasti eriarvoistava rahoitustapa.

– Käytännössä tieveron seurauksena maksukykyiset ostaisivat itselleen sujuvampaa liikennettä muiden kustannuksella. HSL:n tai sen alueen kuntien oikeus periä tieveroa olisi myös perustuslaillisesti kyseenalaista.

Kärsijöinä pienituloiset työmatkalaiset

Tievero rasittaisi Autoliiton näkemyksen mukaan eniten pitkää työmatkaa kulkevia pienituloisia ihmisiä, joiden asuminen on kustannussyistä keskittynyt seudun ulkoreunoille ja joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä.

– On hyvä muistaa, että Uudellamaalla on Suomen pisimmät työssäkäyntimatkat.

Autoliitto tuo esiin, että Suomen ympäristökeskuksen mukaan henkilöautoliikenteen osuus maan kasvihuonepäästöistä on 9,1 prosenttia. Helsingin seudulla henkilöautoliikenteen osuus matkoista on muuta maata pienempi ja autokalusto on muuta maata uudempaa sekä ympäristöystävällisempää.

Autoliiton mukaan on siis ilmeistä, että alueen henkilöautoista aiheutuvat kasvihuonepäästöt eivät ole erityisen keskeinen ongelma eivätkä missään tapauksessa kelpaa perusteeksi tieverolle.

– Esimerkiksi alueen energiantuotannon tehokkaalla kehittämisellä saavutettaisiin parempia tuloksia.

Autoliitto toivoo hartaasti, että lopullisessa MAL 2019 -suunnitelmassa annetaan henkilöautoilulle enemmän arvoa kuin luonnoksessa.

– Vahva panostaminen raideliikenteeseen on toki perusteltua, kunhan hankkeita suunniteltaessa otetaan huomioon, että kokemuksen mukaan raidehankkeiden loppulasku on yleensä kaksin tai kolminkertainen esitettyyn kustannusarvioon verrattuna.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Haitantekoa vai pysäköinninsuunnittelua?

HSL:n suunnitelmaluonnoksessa yksi keino henkilöautoilun hillitsemiseksi on pysäköinnin vaikeuttaminen. Autoliitto pitää ajatusta nurinkurisena, koska pysäköintimaksut erityisesti Helsingin kantakaupungissa ovat jo tällä hetkellä niin suuret, että ne rajoittavat voimakkaasti keskustaan suuntautuvia automatkoja.

– Pysäköintimaksut toimivat myös tiemaksujen tavoin vähentämällä liikennettä. Kaikki muu pysäköinnin vaikeuttaminen korkeiden pysäköintimaksujen lisäksi vaikuttaa suoranaiselta haitanteolta.

Autoliitto epäilee, että mikäli pysäköintimaksuja laajennetaan HSL-seudun sisällä harvemmin rakennettuun ympäristöön, jossa ei ole riittävää joukkoliikenteen palvelutasoa, seurauksena on kustannusten nousu.

– Näillä alueilla asuvat myös ne ihmiset, jotka ovat hakeutuneet sinne kohtuullisempien asumiskustannusten takia. He ovat pakotettuja käyttämään autoa ja joutuvat pysäköintimaksujen vuoksi väkisin maksamaan asumisestaan aiempaa enemmän.

Ehdotus työpaikkapysäköinnin verottamisesta saa Autolitolta satikutia.

– Se osoittaa suorastaan vihamielistä suhtautumista autonkäyttöä vastaan. Sellaista ei missään tapauksessa pidä toteuttaa.

Lopputulos voisi ajettujen kilometrien vähentämisen näkökulmasta olla tuhoisa. Autoliiton mukaan työpaikkapysäköinnin vero todennäköisesti ohjaisi työpaikkoja pois taajaan rakennetuilta alueilta sellaisille paikoille, jolla henkilökunnalle on tarjolla riittävästi ilmaisia pysäköintipaikkoja. Se taas eittämättä lisäisi henkilöauton käyttöä työssäkäyntimatkoihin.

– Se toisi mukanaan myös tulkintavaikeuksia siitä, kenen pitäisi vero maksaa ja kenen ei. Työssään autoa käyttävät tai auton käyttöön varautumiseen velvoitetut eivät voi kuulua veron piiriin, mutta ketkä tarkkaan ottaen ovat tällaisia henkilöitä?

Lähde: Autoliitto Kuvat: Moottorin asrkisto