Autoliitto: tiestön rahoitus jää jalkoihin – ratahankkeille liikaa

”Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä.”

Autoliittoa huolestuttaa rahanjako eri liikenneväylien kesken. Autoilijoiden etujärjestön mielestä rahanjaossa ei ole huomioitu kunnolla sitä, että Suomi liikkuu kumipyörin, olipa kyse yksityisautoilusta tai tavaraliikenteestä.

”Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä”, Autoliitto kiteyttää ongelman tuoreessa lausunnossaan, joka liittyy Väyläviraston luonnokseen valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029.

Väylävirasto vuosittain laatima valtion väyläverkon kahdeksanvuotisen investointiohjelman on näkemys rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

Tämä on pohjasuunnitelma, joka muotoutuu päätöksiksi vasta eduskunnassa, poliittisen kädenväännön tuloksena ja eri poliittisille tahoille enemmän tai vähemmän tyydyttäväksi kompromissiksi.

Käsiä sitoo Liikenne 12 -suunnitelma

Väyläviraston luonnosta investointiohjelmaksi sitoo talouskehys, joka on määritelty Liikenne 12 -suunnitelmassa. Kaikkien väylämuotojen uusiin kehittämishankkeisiin on kohdennettu noin 2,5 miljardia euroa ja pienempiin parantamishankkeisiin noin 800 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikana.

Investointiohjelmaan perehtynyt Autoliitto kritisoi, että Liikenne 12 -suunnitelma sitoo Väyläviraston käsiä voimakkaasti eikä näin lähellekään kaikkia vaikutuksiltaan ja hyöty-kustannussuhteeltaan kannattavia hankkeita voida toteuttaa.

Rahasta vain 45 % tieverkolle

Autoliiton mukaan monet investointiohjelman puutteet liittyvät juuri Liikenne 12 -suunnitelman painotuksissa oleviin epäkohtiin.

”Tieverkon rahoitusosuus on Liikenne 12 -suunnitelmassa kehittämisrahasta vain 45 % ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 %”, Autoliitto huomauttaa.

Autoliiton mukaan investointiohjelma konkretisoi nyt sen kuinka vääristyneitä ovat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahanjakoperiaatteet eri liikennemuotojen välillä.

”Investointiohjelmaan valittujen tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on 2,3 ja ratahankkeiden 0,6. Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä”, Autoliitto kritisoi.

Suomi liikkuu kumipyörin

Lausunnossa tuodaan myös esiin faktalähtöiset perustelut: Tieliikenteessä liikkuu 93 % henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 %. Suomen 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 % tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä.

Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 % (Henkilöliikennetutkimus 2016) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 % ja 1/4 tonnikilometreistä.

Lisää turvallisuutta

Tieverkon hankearvioidut hankkeet (yhteensä noin 740 miljoonaa euroa) vähentävät yli 10 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuosittain ja näillä tieverkon hankkeilla saadaan noin 1 660 miljoonan euron kokonaishyöty, Autoliitto muistuttaa lausunnossan.

"Jos tiestöön voitaisiin investoida lähemmäs sille suhteellisesti kuuluva määrä, olisivat niin taloudelliset kuin inhimilliset hyödyt vielä tätäkin suuremmat."

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Väylävirasto, Traficom / Henkilöliikennetutkimus

a:2:{i:0;s:6:"101384";i:1;s:5:"96753";}