Kauas päästötavoitteet karkaavat – sähköistymisen vauhti epäilyttää tutkijoita

Tutkimustiedon perusteella kaikki Suomen päästötavoitteet eivät tule toteutumaan. Tutkijat toteavat, että Suomessa on tuettu sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden rakentamista huomattavasti vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan vertailumaissa.

Suomen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteet ovat kunnianhimoisia: päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tulisi yltää tyystin fossiilittomaan liikenteeseen, mikä tarkoittaisi, ettei Suomen teillä enää käytettäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Tutkimustiedon perusteella kaikki tavoitteet eivät tule toteutumaan.

Päästötavoitteiden toteutumista epäilevät tutkijat ovat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ja johtava tutkija Marita Laukkanen. Tutkijoiden mukaan nykytoimet eivät riitä alkuunkaan. Kaksikon tuoreen ulostulon mukaan tiukkojen päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia ja kokeiluita.

Tutkijat tuovat kirjoituksessaan esiin, että päästöjen puolittaminen vaatisi, että Suomen teillä kulkisi vuonna 2030 vähintään 600 000 sähköautoa. Tänä vuonna Suomen autokanta lisääntyy noin 100 000 autolla, joista täyssähköautoja on tammi–heinäkuussa ollut noin 14 prosenttia ja ladattavia hybridejä noin 20 prosenttia.

– Tällä skenaariolla vuoden 2022 lopulla koko 2,7 miljoonan (henkilö)auton kannasta vain noin 50 000 autoa tulee olemaan täyssähköautoja. Se on häviävän pieni osa Suomen autokannasta, vaikka julkisuudessa puhutaan mielellään sähköautojen hankintojen huimista kasvuprosenteista, Tuomas Kosonen ja Marita Laukkanen huomauttavat.

Vuoden 2022 lukujen perusteella on ilmeistä, että vuonna 2030 Suomessa ei ole lähimainkaan 600 000 täyssähköautoa eli liikennepäästöjen puolittuminen tuskin toteutuu tavoitevuoteen mennessä.

Sähköautoilun tuki mietoa

Tutkijat toteavat, että Suomessa on tuettu sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden rakentamista huomattavasti vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan vertailumaissa. Suomessa sähköautojen hankintatuki on (ollut, toim. huom.) 2 000 euroa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Espanjassa tuki on 7 000 euroa ja Saksassa ja Ranskassa enimmillään jopa 9 000 euroa.

Lisäksi uusien julkisten latauspisteiden rakentamista tuetaan Suomessa 73 sentillä asukasta kohden, kun Ruotsissa ja Ranskassa summa on tuplasti suurempi ja Saksassa se on kuusi euroa asukasta kohden. Itävallassa autoilun sähköistymistä tuetaan jopa 186 eurolla asukasta kohden.

– Julkisen talouden tilanteen kannalta on realismia, että Suomessa ei voida tukea liikenteen sähköautoistumista yhtä runsaasti. Tukitoimien tehokkuutta pitäisikin Suomessa testata kokeiluin, kaksikko linjaa.

Tutkijoiden mukaan olisi hyvä saada lisää tutkimustietoa siitä, mikä Norjan tai muiden maiden käyttämistä toimista olisi tehokkain keino sähköautoistumisen vauhdittamiseksi.

Sähköautoilua voidaan pyrkiä edistämään myös erilaisin eduin. Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu tietulleista ja lauttamaksuista, ja niillä saa ajaa joukkoliikennekaistoilla.

Kokeilut avuksi?

Tutkijat pohtivat kokeilujen merkitystä. Kuinka paljon vaikuttaa hankintatuen kasvattaminen, entä latauspisteiden rakentamisen tukeminen?

– Kokeiluiden avulla voidaan löytää kaikkein tehokkaimmat tukikeinot, joilla päästään kohti päästötavoitteita, mutta huomioidaan samalla julkisen talouden realiteetit. Tulevan hallituksen tulisi ilman muuta ottaa tällaiset kokeilut ohjelmaansa, Kosonen ja Laukkanen summaavat.

Vuoden 2045 tavoite epärealistinen

Tavoite vuoteen 2045 mennessä kokonaan päästöttömästä liikenteestä on tutkijoiden mukaan vielä epärealistisempi. Näkemyksen taustalla on, että autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa 22 vuotta. Suuri osa tänä vuonna käyttöönotetuista polttomoottoriautoista on vielä liikenteessä vuonna 2045, ja polttomoottoriautoja myydään EU-alueella vuoteen 2035 saakka.

– Tämä tavoite kokonaan päästöttömästä liikenteestä ei voi millään toteutua nykyisin keinoin, tutkijat kiteyttävät.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: FIT Verotutkimuksen huippuyksikkö (3.10.2022)

a:7:{i:0;s:6:"103929";i:1;s:5:"88556";i:2;s:5:"90033";i:3;s:5:"84607";i:4;s:5:"92878";i:5;s:6:"121231";i:6;s:5:"95051";}