Koska sähköautojen määrä moninkertaistuu?

Näin voisi käydä – kaksi ennustetta henkilöautojen käyttövoimien kehityksestä. Päästöjen tiukkenevat raja-arvot patistavat autonvalmistajia tuomaan tarjolle vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettuja autoja kuten täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä.

Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto AKL ovat laatineet kaksi ennustetta eri käyttövoimien arvoidusta kehityksestä lähivuosikymmeninä. Taustalla on, että EU patistaa autonvalmistajia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Päästövähennyskeinoina ovat autokannan kehitys, bio- ja uusiutuvat polttoaineet, vaihtoehtoiset käyttövoimat ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen.

Päästöjen tiukkenevat raja-arvot patistavat valmistajia valmistamaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettuja autoja, esimerkiksi täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja ei-ladattavia hybridejä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Dieselien valmistus kallistuu

Alati kiristyvät päästönormit lisäävät etenkin dieselautojen valmistuskustannuksia yhä monimutkaisemman puhdistustekniikan vuoksi. Bensiinimoottoreissa hinnan korotus jää maltilliseksi. Siksi valmistajat ovat luopumassa dieselmoottoreista pikkuautoissa. Isoissa autoissa ja katumaastureissa diesel on edelleen vahvoilla.

Ladattavien hybridien hinnan ennakoidaan alittavan dieselautojen hinnan vuoden 2024 paikkeilla. Täyssähköautojen hinnan on arvioitu alittavan bensiiniautojen hinnan vuonna 2030, ladattavien hybridien hinnan vuonna 2028 ja dieselautojen hinnan vuonna 2027.

Vedyllä toimiva polttokennoauto saattaa olla vuosikymmenten kuluttua vaihtoehto, mikäli vedyn tuotantoa saadaan uusilla menetelmillä ympäristöystävällisemmäksi ja vedyn jakeluverkosto laajemmaksi.

Sähköautojen kasvu maltillista

Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto AKL ovat laatineet kaksi ennustetta eri käyttövoimien arvoidusta kehityksestä lähivuosikymmeninä.

Henkilöautojen käyttövoimaennusteessa liikenteen verotus ja hinnoittelu noudattaa nykyistä autoilun verotusta. Perusennusteessa sähkö- ja kaasuautojen hankintaan ei ole oletettu kohdennettavan uusia hankintakannusteita nykyisten lisäksi.

Täyssähköautojen osuuden henkilöautojen ensirekisteröinneistä oletetaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2025 mennessä noin 9 prosenttiin nykyisestä 1,7 prosentista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lataushybridien kasvu ripeämpää

Lataushybridien kysynnän on ennakoitu kasvavan nopeammin – vuoteen 2025 mennessä noin 16 prosenttiin, kun osuus ensirekisteröinneistä tammi–lokakuussa 2019 oli 4,5 prosenttia.

Myös kaasuautojen osuuden ensirekisteröinneistä on arvioitu kasvavan tammi–lokakuun 2019 1,7 prosentista 2,6 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Kaiken kaikkiaan vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden ensirekisteröinneistä on vuonna 2025 arvioitu olevan noin 27 prosenttia ensirekisteröinneistä. Vuoteen 2030 mennessä vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden on ennakoitu kasvavan 42 prosenttiin. Sähköautoja olisi autokannassa vuonna 2030 noin 364 000, joista täyssähköautoja 136 000 ja ladattavia hybridejä 228 000.

Bensiinin ja dieselin osuus laskee

Myös bensiinin ja dieselin kysyntä jatkuu vakaana, mutta osuudet alenevat ja antavat tilaa yleistyville vaihtoehtoisille polttoaineille. Bensiini- ja dieselautojen osuudet sisältävät myös biopolttoaineet, uusiutuvan dieselin sekä hybridivoimalinjoja sisältäviä vaihtoehtoja, jotka parantavat merkittävästä perinteisten polttomoottoriautojen energiatehokkuutta.

Jos autovero poistuisi…

Edellä kuvatun perusennusteen rinnalla on tutkittu vaihtoehtoa, jossa on toteutettu autoalan ilmastostrategian mukaisista toimenpiteistä autoveron vaiheittainen poistaminen, erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen sekä romutuspalkkiokampanjan satunnainen uusiminen. Lisäksi tulisi kaasu- ja sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki. Edellä mainittu vaatisi merkittäviä uudistuksia verotukseen. Autoveron poistaminen olisi korvattava muilla veroilla.

Autoalan tiekartassa henkilöautokannan kiertoaika on noin 3,7 vuotta nopeampi kuin perusennusteessa, sillä autoveron poistamisen on ennakoitu lisäävän ensirekisteröintien määrää ja autokannan poistumaa siten, että kannan keskimääräinen romutusikä laskisi noin 17 vuoteen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Työsuhdeautojen kannustemalli

Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröinneistä on muilta osin sama kuin perusennusteessa, mutta autoalan tiekartassa vuosina 2020–2027 on käytössä erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen kannustemalli, jossa laskennallista verotusarvoa alennetaan enimmillään 75 % sellaisilla autoilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 95 g/km (WLTP).

Käyttövoimamurros tulossa

Autoalan tiekartassa päädytään vuoteen 2030 mennessä merkittävästi suurempiin sähkö- ja kaasuautojen määriin, sillä autokannan nopeampi uudistuminen tuo autokantaan enemmän uusia autoja ensi vuosikymmenen aikana, jolloin käyttövoimamurros on nopeimmillaan. Myös työsuhdeautojen verotusarvoon sitoutettu kannustemalli lisäisi selvästi sähköautojen määrää.

Vuonna 2030 jo 229 000 sähköautoa?

Sähköautojen kokonaismäärä kasvaisi näiden toimenpiteiden vaikutuksesta autoalan tiekartassa vuonna 2030 noin 580 000 autoon, joista 349 000 olisi ladattavia hybridejä ja 229 000 täyssähköautoa.

Autoalan tiedotuskeskuksen nettisivuilla on myös opas eri käyttövoimaehdoista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tiukat ja tiukkenevat päästönormit

Vuodesta 2009 alkaen EU:ssa asetettiin henkilö- ja pakettiautoille autonvalmistajia sitovat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitearvot. Ajoneuvovalmistajat joutuvat maksamaan sanktioita, jos uusien autojen keskipäästöt ylittävät niille asetetut tavoitearvot.

Henkilöautoille määritetyt valmistajaa sitovat raja-arvot olivat vuodelle 2015 keskimäärin 130 g/km ja vuosille 2020–2021 keskimäärin 95 g/km. Vuosien 2021–2030 raja-arvoista on muodostettu EU-komission, -parlamentin ja -neuvoston kolmikantaneuvotteluissa kompromissi, jonka mukaan vuoden 2025 tavoitearvo olisi 81 g/km ja vuoden 2030 tavoitearvo 51 g/km.

Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan seuraavan sukupolven Euro 7 -päästönormeja henkilö- ja pakettiautojen säänneltyjen päästöjen vähentämiseksi. Säänneltyjä päästöjä ovat typen oksidit (NOx), hiilimonoksidi eli häkä (CO), palamattomat hiilivedyt (HC), pienhiukkasten massa (PM) sekä pienhiukkasten lukumäärä (PN).

Todennäköisesti hiukkas- ja typen oksidipäästöjen raja-arvoja tiukennetaan ja liikenteessä ajettavat RDE-mittaukset laajenevat koskemaan useita eri päästölajeja, kun nykyisin RDE-mittaus koskee vain typen oksidipäästöjä.

Teksti: Timo Turkula Kuva: Moottorin arkisto Lähteet, Autotuojat ja -teollisuus ry., Autoalan tiedotuskeskus