Kuningasperheen kotiin kurkkaaminen on yhden Englannin visiitin arvoinen kokemus

Windsorin linna on mahtipontinen muistuttaja siitä, miten vahvat kuningashuoneen perinteet Iso-Britanniassa yhä ovat. Linna kertoo myös oman tarinansa brittiläisen imperiumin historiasta.

Massiivinen. Se on ehkä paras adjektiivi kuvaamaan Windsorin linnaa. Useita rakennuksia, paksuja muureja, pittoreskeiksi puistoiksi muunneltuja vallihautoja – ja kaiken keskellä vielä iso kirkko. Linna levittäytyy yhteensä 5,3 hehtaarin alueelle.

Lontoo on täynnä maamerkkejä, jotka muistuttavat brittiläisen imperiumin loistosta ja saavutuksista. Buckinghamin palatsi on hieno ja sielläkin näkee vahdinvaihdon, mutta noin 40 kilometriä Lontoosta länteen sijaitseva Windsor tarjoaa enemmän.

Menneisyyden loisto

Kävimme tänä vuonna Windsorin lisäksi myös Versaillesissa (linkki aukeaa tästä). Noiden kahden mahtipontisen rakennuksen vertaileminen on vaikeaa ja oikeastaan turhaa, sillä molemmat ovat vierailun arvoisia.

Windsor jää monesti Versaillesin varjoon, mutta linna sitä ympäröivine alueineen on kuitenkin yhtä vaikuttava – ennen kaikkea siksi, että Windsor on aito linna. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1070, kun Vilhelm Valloittaja ja normannit olivat nousseet maihin Englannissa ja voittaneet Hastingsin taistelun vuonna 1066. Sen jälkeen Vilhelm kruunattiin Englannin kuninkaaksi.

Windsor on aina ollut kuningasperheen koti, joten se on samalla myös pisimpään kuninkaan tai kuningattaren asuttama linna Euroopassa. Monarkiaa on viime vuosina koeteltu Englannissa, mutta instituutiona se on yhä voimissaan.

Kun Versailles tuntuu isolta ja pömpöösiltä palatsilta, Windsor tuntuu siis jotenkin aidommalta ja historialliselta linnalta. Ja onhan sillä pitkä historia. Linnassa on asunut yli 40 monarkkia. Kuningatar Viktoria vietti linnassa valtaosan ajastaan, hän hallitsi sieltä Englantia vuodesta 1837 aina kuolemaansa asti vuoteen 1901.

Kyse on luonnollisesti osittain myös arkkitehtuurista. Versailles on barokin ajan ilmentymä. Windsorissa on paljon goottilaista tyyliä, joskin etenkin 1800-luvulla tehdyt muutokset ovat tuoneet sen piirteisiin paljon sekä Yrjöjen ajan että viktoriaanista arkkitehtuuria.

Linnoitusten lumo

Alkuperäisen linnan sisälle on noussut vuosisatojen varrella lukuisia toinen toistaan hienompia rakennuksia. Suurimmat viimeisimmät muutokset tehtiin vuonna 1992 tapahtuneen palon jälkeen. Korjauksen rahoittamiseksi linnaa avattiin yleisölle entistä enemmän. Lippujen myynti linnaan alkoi jo Viktorian tultua kuningattareksi vuonna 1837.

Kun rautatie linnan kupeeseen avattiin vuonna 1858, se teki linnassa vierailemisen entistä helpommaksi. Niinpä sitä seuraavien vuosikymmenten aikana vuotuisten vierailijoiden määrä nousi huimasti 40 000 kävijään. Kyllä. Naurettavan pieni määrä nykyisellä massaturismin aikakaudella. Nykyisin Windsorissa käy tuo määrä ihmisiä reilussa viikossa. Linnaa käy ihailemassa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmistä.

Windsorin linnan – tai oikeammin linnoituksen sydän on sen keskellä sijaitsevan keinotekoisen kukkulan ympärille rakennettu linnoitus. Kukkula on 15 metriä korkea ja rakennettu kalkkikivestä, jota on kaivettu sitä ympäröivästä vallihaudasta.

Kukkulan laella sijaitseva pyöreähkö torni perustuu yhä alkuperäiseen 1100-luvun rakennukseen, mutta sitä korotettiin 1800-luvun alussa 9,1 metrillä. Tämä muutti luonnollisesti linnan siluettia. Windsorin linnaa on kritisoitu monesti siitä, että sitä on muutettu liikaa vuosisatojen varrella, mikä on syönyt linnan historiallista arvoa.

Kritiikin ymmärtää, mutta Windsor ei ole kuitenkaan pelkkä museo. Se on kuninkaallisten koti. Haluaisitko sitä asua samassa paikassa yli tuhat vuotta etkä koskaan tehdä mitään muutoksia?

Monet häät ja useammat hautajaisetkin

Jokaisella on varmasti suosikkinsa alueen rakennuksista, mutta yksi vaikuttavimmista on ehdottomasti Pyhän Yrjön kappeli. Se valmistui vuonna 1511 ja on yksi goottilaisen rakennustaiteen ylväimpiä helmiä. Kappeli on tosin hieman harhaanjohtava sana, sillä kyseessä on iso kirkko tai oikeastaan jo tuomiokirkon mitat täyttävä rakennus. Sen sisälle mahtuu virallisiin toimituksiin 800 henkeä.

Kappeliin on haudattu luonnollisesti useampi kuningas ja kuningatar, viimeisimpänä Elisabeth II. Pyhän Yrjön kappeli syrjäytti 1800-luvulla Westminster Abbeyn kuninkaallisten valitsemana viimeisenä leposijana.

Luonnollisesti kappelissa on vietetty myös lukuisia häitä, mm. prinssi Harry ja Meghan vihittiin siellä. Myös nykyisen Ruotsin kuninkaan isoisä ja vuosina 1950–73 kuninkaana toiminut Kustaa VI Aadolf meni naimisiin Pyhän Yrjön kappelissa. Vuosi oli tosin 1905, ja hän oli vielä prinssi.

Arvokkaat sisätilat

Linnan sisällä riittää myös katseltavaa – moninkertaisesti ulkokuoriin nähden. Kuningashuoneiden historia tulee esille, ja jokaiselle löytyy varmasti oma kiinnostuksen aihe.

Politiikasta ja historiasta kiinnostuneita saattavat kiinnostaa esimerkiksi muiden valtionpäämiesten lahjat. Myös viralliset seremoniahuoneet ovat katsastamisen arvoiset. Noissa huoneissa on tehty historiaa. Erityisen vaikuttava on Waterloo-huone, joka tehtiin luonnollisesti Napoleonin kukistamisen kunniaksi. Voit katsella huonetta virtuaalisesti tämän linkin kautta. Samasta linkistä näkee myös vaikuttavan karmiininpunainen salongin (Crimson Drawing Room) sekä sen, miten linnassa illallistetaan virallisesti. 

Lapset tai sisustamisesta ja arkkitehtuurista kiinnostuneet haltioituvat puolestaan upeasta kuningatar Maryn nukkekodista. Se oli kuningas Yrjö V:n serkun ja kuningatar Maryn lapsuudenystävän prinsessa Marie Louisen idea. Hän tiesi, miten kuningatar rakasti kaikkea pientä ja koristeellista. Siksi nukkekoti oli itsestäänselvä lahja, etenkin kun maailma tarvitsi piristystä ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Ja koska kyseessä ei ollut mikä tahansa nukkekoti, se piti tietysti rakentaa sopivan arvokkaasti. Nukkekodin arkkitehtina toimi prinsessa Marie Louisen ystävä Sir Edwin Lutyens. Nukkekodin rakentamista varten perustettiin komitea, joka päätti talon tyylistä. Näin varmistettiin, että projektin sisustus oli laadukas ja että kaikkien esineiden mittasuhteet olisivat oikein. Kuningattarelle ei haluttu tarjota mahdollisuutta pettymykseen.

Komitea ehdotuksesta rakentamisen kustannukset ja työvoima jaettaisiin mahdollisimman monen ihmisen kesken. Kyllä. Nukkekotia rakennettiin kuin oikeaa taloa. Kun se lopulta valmistui, se oli 250 käsityöläisen ja valmistajan, 60 taiteilija-sisustussuunnittelijan, 700 taiteilijan, 600 kirjailijan ja 500 erilaisen lahjoittajan yhteinen tuotos.

Valmis nukkekoti esiteltiin Wembleyn Empire Exhibition -näyttelyssä vuonna 1924 brittiläisen käsityötaidon näyteikkunana. Se oli esillä Wembleyssä seitsemän kuukautta, ja tänä aikana yli 1,5 miljoonaa ihmistä kävi katsomassa sitä. Heinäkuussa 1925 nukkekoti siirrettiin Windsorin linnaan, jossa se sijoitettiin Lutyensin varta vasten sille suunnittelemaan huoneeseen. Siellä se on nähtävillä vielä tänäänkin.

Linnan sisällä on erittäin tiukat kuvaussäänöt eli kielto. Windsorin linnan kotisivuilta saa kuitenkin hyvän vaikutelman siitä, mitä kävijää linnan sisällä odottaa. Alla olevasta videosta pääsee myös kurkkaamaan linnan sisälle.

Kuningashuoneen kustannukset

Linna on tietysti hieno ja iso, mutta niin on myös pääsymaksu. Ennakkoon varattuna lippu kustantaa aikuiselta 31 puntaa ja paikan päällä ostettuna 35 puntaa. 5–17-vuotiaan lapset maksavat puolet tästä. Alle 24-vuotiaat saavat hekin vielä hieman alennusta eli he maksavat noin 2/3-osaa aikuisten lipun hinnasta.

Ja jos haluaa ammattilaisen opastamalle kiertokäynnille, siitä saa pulittaa jo 85 puntaa. Ja lisää puntia saa tuhlattua matkamuistomyymälässä, jossa on tarjolla kaikkea mahdollista kynistä ja essuista aina kuningasperheen giniin ja viskiin. Ja kukapa ei haluaisi päähänsä kopiota kuninkaallisten kruunusta?

Toki linnaa voi käydä ihastelemassa myös vain ulkopuolelta. Se ei maksa mitään. Silloin kannattaa myös ainakin ajoittaa käynti niin, että pääsee näkemään vahdivaihdon paraatin saapumisen. Sen näkee torstaina ja lauantaina vähän ennen kello yhtätoista. Itse vahdinvaihto tapahtuu linnan sisäpihalla eli sitä ei pääse näkemään. Kaartin sotilaathan ovat vastanneet tästä tehtävästä vuodesta 1660 alkaen.

Ja kun linna on nähty, voi vielä kuljeksia hetken sitä ympäröivän kylän raitilla. Tarjolla on luonnollisesti myös brittiläistä ruokaa sitä arvostaville. Toki linnan sisälläkin on kahvila, josta voi ostaa ylihintaisen latten tai nauttia asiaan kuuluvasti iltapäiväteen kakunpalasen kanssa.

Windsorin linnan kotisivut: https://www.rct.uk/visit/windsor-castle