Liikennekäytöstä poistettu auto säilössä kadunvarressa – osassa kaupunkeja koituu pysäköintivirhemaksu, uhkana myös veroseuraamukset ja korotetut vakuutusmaksut

Ajoneuvon poistaminen väliaikaisesti liikennekäytöstä säästää kustannuksia, mutta tällaisen ajoneuvon säilyttäminen voi aiheuttaa päänvaivaa, käy ilmi Autoliiton selvityksestä.

Autoliitto on selvittänyt, miten Suomen eri kaupungit suhtautuvat alueellaan siihen, että kadunvarteen pysäköidään liikennekäytöstä poistettu ajoneuvo. Käytännöt eri puolilla Suomea ovat lievästi sanoen kirjavia: osassa kaupunkeja autoilijalle koituu pysäköintivirhemaksu, osassa kaupunkeja on tämän suhteen sallivampi käytäntö.

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö siis selvitti saako liikennekäytöstä poistetuttua autoa säilyttää seisontajakson ajan esimerkiksi tien varressa tai liikennemerkillä osoitetulla pysäköintipaikalla. Selvityksen tulos voi yllättää ja hämmentääkin.

Kustannusten säästöä

Ajoneuvon poistaminen väliaikaisesti liikennekäytöstä säästää kustannuksia ajoneuvoveron katkeamisen ja vakuutusmaksujen alenemisen takia, mutta tällaisen ajoneuvon säilyttäminen voi aiheuttaa päänvaivaa.

Autoliiton selvityksen mukaan ainakin Tampereella, Lappeenrannassa ja Oulussa linja on tiukka eli liikennekäytöstä poistetulle autolle kirjoitetaan pysäköintivirhemaksu. Turussa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kotkassa ja Vaasassa tulkintatapa puolestaan on väljempi. Valtaosassa ko. kaupungeista edellytetään liikennekäytöstäpoiston lisäksi myös jotain muuta ajoneuvorekisterin rajoitustietoa ja Kotkassa taas ei tarkasteta ajoneuvon tietoja lainkaan.

– ­Tällaisia muita asiaan vaikuttavia rajoitustietoja liikennekäytöstä poiston lisäksi ovat muun muassa katsastamattomuus, vakuuttamattomuus, verojen maksun laiminlyönti tai sellaiset ulkoiset seikat ajoneuvossa, joista on pääteltävissä, että sitä ei käytetä tosiasiallisesti liikenteessä, taustoittaa Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Pysäköintitunnuksen voima katkeaa

Vesalainen taustoittaa, että Helsingistä muistutettiin lisäksi, että asukas- ja yrityspysäköintitunnusten voimassaolo katkeaa liikennekäytöstä poiston myötä, mikä voi myös aiheuttaa pysäköintivirhemaksun.

Autoliitto ei saanut osasta kaupunkeja vastausta selvitykseensä tai vastaukset olivat sen verran ympäripyöreitä, että todellinen toimintatapa ei käynyt selkeästi ilmi.

Kuka vastaa vahingoista?

Pysäköinninvalvontakäytännön lisäksi on huomioitava, onko liikennekäytöstä poistetun auton pysäköimiselle tien varteen tai liikennemerkillä osoitetulle pysäköintialueelle vakuutus- tai veroteknisiä esteitä esimerkiksi ajoneuvoveron osalta.

– On mahdollista, että esimerkiksi mäkeen pysäköity liikennekäytöstä poistettu auto lähtee syystä tai toisesta valumaan ja osuu johonkin tai pyöräilijä törmää tien varteen pysäköityyn liikennekäytöstä poistettuun autoon, Vesalainen muistuttaa.

Autoliitto tiedusteli liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, katsotaanko noissa esimerkkitilanteissa, että autoa on käytetty liikenteeseen, vaikka se on ollut liikennekäytöstä poistettuna?

Traficomin mukaan viranomaiset arvioivat tapauskohtaisesti, milloin ajoneuvoa on käytetty liikenteessä liikennekäytöstä poistettuna. Mainituissa esimerkkitapauksissa on mahdollista, että ajoneuvon katsotaan olleen liikennekäytössä tavalla, jonka vuoksi maksuunpannaan lisä- ja jälkiveroa.

Veroseuraamus tai korotettu vakuutusmaksu?

Autoliitto esitti samat esimerkkitapaukset myös yksittäiselle vakuutusyhtiölle, jonka mukaan liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei saa säilyttää yleisellä tiellä tai muulla yleisellä alueella. Eri vakuutusyhtiöiden ehdoissa ja tulkinnoissa saattaa toki olla eroja.

–   Selvityksemme perusteella liikennekäytöstä poistettua autoa ei pidä missään pysäköidä tien varteen tai liikennemerkillä osoitetulle pysäköintialueelle. Vaikka kaupungin pysäköinnintarkastajat eivät asiaan puuttuisi, ovat veroseuraamukset tai korotetut vakuutusmaksut mahdollisia, Vesalainen linjaa.