Ministeri Berner: Lisärahoitusta luvassa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen

Hallitus esittää valtion toisessa lisätalousarviossa uutta 3,5 miljoonaan euron määrärahaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Liikenne- ja viestintäministerio kertoo, että hallitus ehdottaa lisätalousarvioon 16 miljoonan euron lisärahoitusta korjausvelan vähentämiseen. Varoja käytettäisiin muun muassa siltojen korjausohjelmaan.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan kokonaan uutena määrärahana 3,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan tukea muun muassa kuntien kevytväylähankkeita.

– Tämä on tervetullut ja tärkeä muutos. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvitaan rahaa, ja on hienoa, että sitä on nyt löytynyt. Tarvittavat panostukset eivät ole valtiontalouden näkökulmasta suuria. Niiden hyödyt ovat kuitenkin merkittäviä sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmista, ministeri Anne Berner korostaa.

Kävely ja pyöräily ovat yleensä houkuttelevimpia vaihtoehtoja lyhyillä matkoilla, joita tehdään paljon kaupunkien ja kuntien keskustoissa. Uusi määräraha mahdollistaa valtion investointituen, joka kohdistuu pyöräliikenteen ja kävelyn olosuhteisiin kuntien katuverkolla.

Pyöräilykuntien verkosto ry:n pitää ehdotusta tärkeänä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korjausvelkaa vähemmäksi – näin raha käytetään

– Tämä 16 miljoonan euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen on erittäin tervetullut, ja se täydentää budjettiriihen yhteydessä jo sovittua panostusta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Siltojen korjaaminen vaikuttaa merkittävästi tavaraliikenteen sujuvuuteen ja matka-aikojen pituuteen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu asetusehdotusta, jolla sallittaisiin nykyistä pidempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö tieliikenteessä. Entistä raskaampi kalusto asettaa kuitenkin silloille uusia vaatimuksia, jotka on huomioitava jo nyt, Berner toteaa.

Vuoden 2019 budjettiriihessä sovitun mukaisesti perusväylänpitoon ehdotetaan yhteensä 30 miljoonan euron lisäystä tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen, teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen ja riista-aitojen rakentamiseen valtatie 12:lle Sastamalaan.

Hallitus on sitoutunut osarahoittamaan Merenkurkun liikenteen hanketta. Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen ehdotetaan 10 miljoonan euron tukea laivaliikennepalvelujen ostoihin sekä liikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon.

Tuki on osa Vaasan ja Uumajan kaupunkien sekä Länsipohjan alueen toteuttamaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään kaupunkien välistä liikenneyhteyttä ja pyritään varmistamaan sen jatkuvuus.

Pori-Mäntyluoto -radan sähköistystä laajennetaan. Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen rataosan sähköistykseen ehdotetaan 4,4 miljoonan euron määrärahaa.

Ilmatieteen laitokselle ehdotetaan 350 000 euron lisämäärärahaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n globaalin avaruussääkeskuksen valmistelun ja perustamisen kustannuksiin.

– Ehdotus on historiallisen hyvä ja tärkeä uusi avaus suomalaisessa liikennepolitiikassa. Määräraha on erityisen tervetullut myös siksi, että kunnat ovat olleet valtiota huomattavasti kunnianhimoisempia pyöräilyn edistäjiä ja monet kunnat ovat viime vuosina investoineet parempiin pyöräilyolosuhteisiin enenevässä määrin, sanoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Myös Pyöräliitto näkee kehityssuunnan positiivisessa valossa.

– Tilanne on istuvan hallituksen aikana muuttunut ja valtio on ottanut yhä kunnianhimoisemman roolin kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä. Esitys määrärahasta on konkreettisin esimerkki valtion uudesta roolista kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä ja osoittaa arvostusta kuntien tekemälle työlle, kiittelee Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen

Jatkoa tuelle toivotaan

Pyöräilyjärjestöt toivovatkin hallitukselta jatkoa investointituelle ensi vuoden budjettiin, näin tuen vaikuttavuus kasvaisi merkittävästi.

– Investointituki houkuttelee myös kuntia panostamaan pyöräilyyn yhä enemmän, sillä tuen piiriin valittavien hankkeiden kustannuksista kuntien on maksettava puolet, Koistinen korostaa.

Tutkimusten perusteella usko pyöräliikenneinvestointien kannattavuuteen on vahva. Useamman lähteen mukaan ne tuottavat itsensä takaisin moninkertaisena.

Pyöräilyjärjestöjen mukaan seuraavalle hallituskaudella pitäisi pystyä jo edistämisohjelmaan kirjattuun 30 miljoonan euron vuosittaiseen valtion investointitukeen, jotta tavoite pyöräilyn ja jalankulun lisäämisestä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä voitaisiin saavuttaa.

Summia pidetään liikenneinvestointeina pieninä, mutta niistä saatava hyöty kansanterveyden, päästövähennysten ja viihtyisämmän kaupunkiympäristön kautta on järjestöjen mukaan suuri.

Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen

– Samalla valtion on myös kehitettävä entistä kunnianhimoisemmin omaa pyörätieverkkoaan, joka sijoittuu pääsääntöisesti valtion tieverkon yhteyteen, Matti Hirvonen muistuttaa.

Lähteet: Liikenne ja viestintäministeriö, Pyöräilykuntien verkosto ry Kuvitus: Moottorin arkisto/Henri Posa ja Antti Hentinen