Näin ajoneuvoverolain muutos kohtelee eri ikäisiä autoja – enimmillään 52 euroa vähemmän maksettavaa

Hallituksen arvio vuoden 2025 muutoksesta: veronkevennyksellä ei merkittävää vaikutusta uusien autojen hankinnan lykkäämiseen tai siihen, kuinka paljon ja millaisia käytettyjä autoja tuodaan Suomeen.

Vuoden 2025 alusta autoilussa tapahtuu käänne: autoilun verotus kevenee! Autoilijoiden ilo jää kuitenkin varsin laimeaksi, sillä kyse on veronalennuksesta, joiden kohteena olevien autojen vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 euroa. Suurimmillaankin verohelpotus tarkoittaa 52 euron veronkevennystä vuodessa.

Taustalla on pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman tavoite, jonka mukaan ajoneuvoveron perusveroa kevennetään 50 miljoonalla eurolla, jotta voidaan alentaa maltillisesti keski- ja suuripäästöisten autojen verorasitusta, sillä erityisesti näiden autojen käyttökustannukset ovat nousseet polttoaineen hinnan kohoamisen myötä.

Hallitus arvioi, että vuoden 2025 alusta käyttöön otettavalla veronkevennyksellä ei ole merkittävää vaikutusta uusien autojen hankinnan lykkäämiseen tai siihen, kuinka paljon ja millaisia käytettyjä autoja tuodaan Suomeen.

Veromuutos on rajattu tietyn ikäisiin eli hieman vanhempiin henkilö- ja pakettiautoihin. Kevennys kohdistuu keski- ja suuripäästöisiin autoihin sekä niihin vanhimpiin autoihin, joista ei ole päästömittaustietoa. Uudempien autojen verotus ei muutu.

Veronkevennykset painottuvat siis autoihin, joiden osuus ajoneuvokannasta vähenee vuosi vuodelta ajoneuvokannan uusiutuessa. Veronkevennys koskee vuonna 2025 arviolta keskimäärin noin 1,8 miljoonaa liikennekäytössä olevaa henkilö- tai pakettiautoa eli vajaata 60 prosenttia liikennekäytössä olevasta henkilö- ja pakettiautokannasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Matalan tulotason kotitalouksille

Hallituksen esityksen perusteluissa tuotiin esiin, että veronalenuksen painottumisella keski- ja suuripäästöisiin autoihin tavoitellaan alennuksen suurempaa kohdentumista matalan tulotason kotitalouksille.

”Veromuutoksen voimaantulovuonna veronkevennys koskisi pääsääntöisesti vain vähintään seitsemän vuotta vanhoja ja sen jälkeen vuosi vuodelta yhä vanhempia ajoneuvoja. Alimpien tulokymmenysten kotitalouksissa autot ovat myös keskimäärin suurempipäästöisiä kuin ylimpien tulokymmenysten kotitalouksissa.”

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto jättämässään lausunnossa Autoliitto toi esiin, että autoilun kustannusten nousu rasittaa erityisesti sellaisten kotitalouksien taloutta, joissa auto on välttämätön kulkuneuvo työssäkäynnin ja arjen muiden asioiden hoitamisen kannalta, mutta joissa ei ole mahdollisuutta hankkia uutta, erittäin vähäpäästöistä autoa.

”Tästä syystä ajoneuvoveron alennuksen kohdentaminen vanhempaan autokantaan sekä siellä keski- ja suurempipäästöisiin autoihin on perusteltu.”

Autokannan ja kotitalouksien tulotason välinen keskinäinen yhtälö on järkeenkäypä: täyssähköautot ja uudempaan hybriditeknologiaan perustuvat autot ovat tavallisia polttomoottoriautoja kalliimpia ja siten helpommin ylempien tuloluokkien kotitalouksien hankittavissa. Ja päinvastoin.

Myös autojen iällä on vaikutusta keskimääräisiin päästöihin. Autot ovat yhä pihimpiä ja vähäpäästöisempiä Uusien autojen päästöt alentuvat vähitellen energiatehokkaampien tekniikoiden yleistyessä.

”Koska autojen keski-ikä on korkeampi matalan tulotason kotitalouksissa, on näillä kotitalouksilla käytössä vähemmän energiatehokkaita autoja.”

Myös alueellisia vaikutuksia

Ajoneuvoveron kevennyksen vaikutus jakaantuu kotitalouksille riippuen siitä, kuinka monta ja millaisia ajoneuvoja kotitaloudet omistavat. Veronalennuksen vaikutus kotitalouksien väliseen tulonjakoon jää hallituksen esityksen arvion mukaan kuitenkin pieneksi johtuen ennen kaikkea veronkevennyksen pienuudesta.

Hallituksen esityksen perusteluissa on arvioitu veronkevennyksen vaikutusta myös alueellisesti. Veromuutos painottuisi siten, että kevennys olisi keskimäärin pienempi eteläisessä Suomessa, jossa autot ovat keskimäärin muuta maata uudempia ja pienempipäästöisiä.

Keskusta: sähköautot kantamaan taakkaa

Hallituksen esitys ei edennyt eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa vastalauseitta. Keskusta kantoi vastalauseessaan huolta liikenteen veropohjan murenemisesta ja haluaisi sähköautoilijat kantamaan verotaakkaa nykyistä enemmän.

”Erityisesti täyssähköautojen maksama verokertymä jää olemattomaksi ajoneuvon koko käyttöiän aikana verrattuna siihen mitä bensa- ja dieselautojen omistajat ovat tottuneet maksamaan.”

Keskusta toi esiin myös oman veromalinsa, jonka mukaan tulisi ottaa käyttöön ”sähköhenkilöautoille kilometriveroa, joka olisi suuruudeltaan 4 senttiä kilometriltä täyssähköautoilla.”

”Sähköautojen kilometrivero olisi paikannukseen perustumaton ja perustuisi arvioon, jota voisi tarvittaessa oikaista.”

Hallituksen verokaavailuja vastustivat myös sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto. Valiokunnalla annetun vastalauseen mukaan veromuutos merkitsisi ”autokannan uusitutumisen hidastumista, lisäisi päästöjä ja olisi siten ristiriidassa liikenteen päästöjen hillitsemisen kanssa.”

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, ja liikenteellä on keskeinen merkitys myös niin sanotun taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamisessa, vastalauseessa muistuttiin.

Laki tulee voimaan 1.1.2024, mutta kevennettyä ajoneuvoveron perusveroa sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2025 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Hallituksen esitys HE 35/2023 vp, eduskunta, eduskunta / valtiovarainvaliokunta, Autoliitto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy