Nastarengaskuski hoi! Syynää urasyvyyden lisäksi nastojen kunto

Renkaat tulee tarkistaa ennen renkaiden vaihtoa, mutta niiden kuntoa kannattaa tarkkailla myös ajokauden aikana ja kierrättää renkaiden sijaintia tarvittaessa. Trafin mukaan selkeästi paremmat renkaat kuuluvat etuvetoisen auton taka-akselille.

Trafi on tällä kertaa liikkeellä talvirengas-asioissa ja korostaa, että nastarenkaita käyttävän autoilijan tulisi kiinnittää huomiota renkaiden urasyvyyden lisäksi myös nastoituksen kuntoon. Kulahtanut nastarengas saattaa nimittäin aiheuttaa yllättäviä pitopulmia, vaikka urissa olisikin syvyyttä jäljellä.

Trafin tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin kuluneiden nastarenkaiden kuntoeroja ja niihin liittyviä riskitekijöitä.

Tutkimuksessa havaittiin, että autoilijat hankkivat uudet nastarenkaat liian myöhäisessä vaiheessa. Vanhoissa nastarenkaissa saattaa vielä olla kohtuullisesti urasyvyyttä jäljellä, mutta nastat ovat irronneet tai kuluneet loppuun.

Tutkimusotokseen valittiin viidestä rengashotellista kausisäilytyksessä olevia rengassarjoja, joiden kulunein rengas oli urasyvyydeltään 4–7 mm. Tutkitut nastarenkaat olivat urasyvyydeltään keskimäärin 6,1 mm, mutta nastojen osalta niissä havaittiin pahoja puutteita.

Useimpien rengassarjojen huonoimmassa renkaassa ehjiä nastoja oli jäljellä alle 60 prosenttia alkuperäisestä määrästä. Noin kahdessa kolmasosassa tutkituista rengassarjoista oli liian suuret, yli 25 prosentin erot nastojen määrissä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Etu- ja takarenkaat kuluvat eri tahtiin

Rengassarjojen kuntoerot ovat Trafin arvion mukaan kasvaneet. Tämä johtunee etuvetoisten autojen yleisyydestä ja viimeaikaisista talviolosuhteista.

Etuvetoisella autolla eturenkaiden kumi kuluu nastoja nopeammin, jolloin nastan ulkonema kasvaa ja sen kärki voi lopulta katketa. Vapaasti pyörivissä takarenkaissa taas nastat kuluvat kumia nopeammin, jolloin nastan ulkonema voi pienentyä liikaa.

Erityisasiantuntija Keijo Kuikka Trafista näkee, että nastarenkaiden tasainen kuluminen on tavoiteltavaa liikenneturvallisuuden, ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Hän kannustaa rengasvalmistajia edelleen kehittämään ideaa, jossa vetorengas ja vapaasti pyörivä rengas suunniteltaisiin erilaisiksi.

Trafin julkaisemassa tutkimuksessa esitetään, että nastarenkaiden sijaintia pitäisi kierrättää jopa 3 000 ajokilometrin välein kuntoerojen tasaamiseksi, jos etuvetoisella autolla ajetaan pääasiassa paljaalla asfaltilla. Mikäli kuntoerot pääsevät kasvamaan suuriksi, paremmat renkaat tulisi asentaa taka-akselille.

Nastarengas ja keliolosuhteet

Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamissa talvikelionnettomuuksissa renkaat ovat yleensä huomattavasti keskimääräistä kuluneempia. Ajohallinnan menetyksiin näyttäisi usein liittyvän liian suuri tilannenopeus, ajonvakautusjärjestelmän puuttuminen sekä selkeästi huonommat renkaat taka-akselilla.

– Hyväkuntoiset renkaat voivat auttaa ja tuoda merkittävästi pelivaraa yllättävissä tilanteissa. Ajotilanne voi muuttua äkkiä, vaikka kuljettaja olettaisikin ajavansa renkaisiin ja olosuhteisiin nähden turvallisella nopeudella. Ajonvakautusjärjestelmä on parantanut turvallisuutta auton hallinnassa pitämisen suhteen, mutta sekään ei toimi tehokkaasti, jos pitoa ei ole tarjolla, arvioi tutkimukseen osallistunut OTIn liikenneturvallisuustutkija Esa Räty.

Renkaiden kuntoon kannatta kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Yksinkertaisena vinkkinä renkaiden nastatilanteen tarkistamiseen toimii Trafin mukaan nastojen määrän tarkkailu.

– Nykyisten vaatimusten mukaan ajoneuvon eri renkaissa ehjien nastojen määrät saavat poiketa enintään 25 prosenttia sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten. Tämän lisäksi tietenkin on syytä kiinnittää huomiota myös nastojen kokonaismäärään eli jos nastoja alkaa olla lähtenyt reilusti, niin kannattaa varmasti harkita renkaiden vaihtoa, Kuikka toteaa.

Lähde: Trafi Avauskuva: Jouko Lahti Kuvituskuvat: Moottorin arkisto/Antti Hentinen ja Jari Saarentaus