Nimi muutettu: Leyland Roadrunner - kuorma-auto, joka taipui perin moneksi

Roadrunnerin suora seuraaja on DAF LF, joka jakaa hyttinsä Volvo FL:n ja Renault Midlumin kanssa. Ja jos pysytellään pääasiassa taajamassa, myös amerikkalaiskuljettajat uskaltavat hypätä Kenworthin tai Peterbiltin version rattiin.

Brittiläisen Leylandin yritystarina hakee vertaistaan matkansa varrella kokemiensa tienristeyksien määrässä. 1800-luvun puolelta juontavan Leylandin viimeisiä kolmea vuosikymmentä on määritellyt syvätasoinen kumppanuus hollantilaisen kuorma-autovalmistajan, DAF:in, kanssa. Nimittäin sen jälkeen, kun British Leyland muuttui Roveriksi, on Leyland Trucks vastannut useiden DAF-mallien suunnittelusta ja valmistuksesta, vuodesta 1998 lähtien osana amerikkalaista Paccar-jättikonseria. DAF on puolestaan ollut jo 70-luvulta alkaen yksinomaan raskaan liikenteen ajoneuvojen valmistaja.

Leylandin viimeinen kevyen pään kuorma-automalli ennen DAF-yhteistyön alkua 1980-luvun puolivälissä oli Roadrunner. Auto oli edistyksellinen, taloudellinen ja sillä oli luokkansa paras hyötykuorma. Erinomaisuus palkittiin myynnillisesti markkinajohtajuutena, näin Roadrunner sai kehittyä, ja lopulta, vuonna 2001, siitä jatkokehitettiin DAF LF, suosittu eurooppalainen jakeluautomalli, jota Leyland Trucks valmistaa samannimisessä kotikaupungissaan Englannin Lancashiressä. Polttomoottorinen LF luottaa yhdysvaltalaisen Cumminsin dieselmoottoreihin, mutta tätä nykyä myös täyssähköinen LF on saatavilla.

Myös toinen eurooppalainen kuorma-autokonserni, Volvo Trucks, ja sen osana myös Renault Trucks, on hyödynytänyt LF:n hyttiosaa kevytsarjalaisissaan. Näitä olivat ensin Renault Midlum sekä myöhemmin, edelleenkin tuotannossa oleva, Volvo FL-sarja. Kevyemmissä hyötyajoneuvoluokissa nähdään kustannussyistä paljon konsernirajat ylittäviä yhteistyökuvioita.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Konserniyhteistyönä Pohjois-Amerikkaan

DAF:in ja Leylandin edustaman Paccar-konsernin länsipäästä löytyy kaksi nimekästä pitkän linjan kuorma-autovalmistajaa, Kenworth ja Peterbilt. Raskassarjalaisten lisäksi molemmat niistä valmistavat myös kevyempiä, jakelukäyttöön sopivia kuorma-automalleja, joiden suunnittelussa näkyy teeman mukaisesti vahva englantilais-hollantilainen kädenjälki. Kenworth K270- ja K370-sarjoja sekä Peterbilt 220:ta valmistetaan Kanadan Montrealissa, ja muun muassa niiden alustoissa on omaa suunnittelua, mutta muilta osin kyse on pitkälle samasta tuotteesta, kuin DAF LF.

Pystynokkainen kuorma-automalli kelpaa amerikkalaiskuljettajille, kunhan sen pääasiallinen tehtävä ei ole maantieajo. Pohjoisamerikkalaiset pituussäädökset mahdollistavat sikäläisille kuorma-autoille eurooppalaisia paljon pidemmät hytit. Amerikkalaisissa kuorma-autoissa onkin tunnetusti pitkä nokka ja moottori edessä. Tämä ratkaisu on parempi paitsi aerodynamiikan, myös turvallisuuden kannalta. Tästä turvallisuuden tunteesta amerikkalaiskuljettajat eivät hevillä luovu.