Norja sähköautoistuu, Suomi tarpoo kaukana perässä

Suomi on sähköautoilun takapajula muihin Pohjoismaihin – etenkin Norjaan – verrattuna.

Euroopan johtava sähköautomaa paljastuu katukuvasta. Keskisen Norjan Trondheimissa kaduilla vilahtaa ohi tämän tästä EL-rekisteritunnuksin varustettuja Leafeja, Tesloja ja muita sähköautoja. Myös ladattavia hybridejä kuten Mitsubishin Outlandereita ja Toyotan Priuksia näkyy tiuhaan – monelle ladattava hybridi on välivaihe sähköautoiluun.

Kadunvarsilla on tiuhaan latauspaikkoja ja niiden veiressä pysäköintikylttejä, jotka sallivat sähköautoille kolmen tunnin ilmaisen pysäköinnin.

Vaikka sähköauton ja sen akkujen valmistus syövät luonnonvaroja, on se ajossa päästötön. Norjassa ekologisen omatunnon tyynnyttely on tehty helpoksi, sillä sähköauton voi hankkia valtion vahvasti tukemana. Norjalaisen autoilijan hiilijalanjälkea pienentää sekin, että sähköä tuotetaan vesivoimalla. Valtiolla on varaa tukiohjelmiin, saahan se mittavat tulot öljyn myynnistä ulkomaille.

Suosio laimeata

Sähköautojen suosio Suomessa on vielä verraten vaatimatonta. Meillä sähköautojen leviämisen esteitä on kolme: tyyris hinta, vaatimaton toimintamatka ja harva pikalatausverkosto. Sähköautojen valikoimakin on vielä vaatimaton.

Trafin tuoreiden liikennekäyttötietojen mukaan Suomen teillä liikkuu 707 sähköautoa. Suosituimpia ovat ylellinen ja hintava Tesla sekä viiden hengen käyttöauto Leaf. Muut automerkit ja -mallit tulevat kaukana takana.

Vuosina 2013–2015 ensirekisteröintiin yhteensä 182 Nissan Leafia ja 242 Teslaa. Vuoden 2016 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kaksikon kisa on ollut tasapäistä, rekisteröintiluvuin 54 Nissan Leafia, 49 Teslaa.

Kaksitoista suosituinta sähköautoa ovat Tesla Model S (289 autoa), Nissan Leaf (274), Think City (19), Volkswagen e-Golf (17), Citroën C-Zero (12), Nissan e-NV200 (11), Mitsubishi i-MiEV (10), Peugeot iOn (10), Volkswagen e-Up! (10), Mercedes-Benz B Electric Drive (8), Tesla S 85 (6) ja Ford Focus Electric (5).

Toimintamatka kasvoi

Nissan Leaf on maailmanlaajuisesti ollut kaikkien aikojen myydyin sähköauto.

Leafia myydään neljällä mantereella ja 43 maassa. Euroopan teillä liikkuu yli 50 000 Leafia.

Nissan esitteli alkuvuodesta aiempaa kyvykkäämmän Leafin, jonka luvattu toimintamatka yhdellä latauksella on kasvanut 250 kilometriin. Valmistaja ja maahantuoja uskovat kohentuneiden kykyjen ponkaisevan mallin uuteen nousuun.

Kilpailu kovenee

Nissanilla uskotaan, että tulevaisuus on sähköautojen. Nissan Nordic Europen viestintäjohtaja Marina Maneas Bakkum kertoo, että Nissanin arvion mukaan vuonna 2020 maailman teillä on lähes 950 000 sähköautoa. Se edellyttää autonvalmistajilta sitä, että myös ne ovat mukana taloudellisesti mahdollistamassa pikalatauspaikkojen lisäämistä.

Leafin asema tulee tukaloitumaan kilpailijoiden saadessa uudet sähköautonsa tarjolle.

– Tiedämme hyvin, että ensi vuonna monilta kilpailijoiltamme tulee uutuusmalleja. Emme saa jäädä kehityksessä paikoillemme, Marina Maneas Bakkum linjaa.

Päättäväisestä tavoitteesta huolimatta hänellä ei ole kertoa uutisia: mikä on seuraava sähkö-Nissan ja koska se tulee.

Harva pikalatausverkko

Leafille sopivia pikalatauspaikkoja (chademo-standardi) on Japanissa jo yli 5 000, mutta Euroopassa vasta hieman yli 2 000. Japanin tiheästi asutuilla ja autoistuneilla seuduilla voi olettaa sähköautoilun suosion jatkavan kasvua, onhan maassa nykyisin enemmän sähköautojen latauspaikkoja kuin perinteisiä bensiini-asemia (40 000 / 36 000).

Suomen pikalatauspaikkojen määrän kasvu on ollut tahmeata, jos vertaa muihin Pohjoismaihin. Chademo-latauspaikkoja oli Norjassa vuonna 2011 vasta kolme, vuonna 2013 jo 70 ja nyttemmin lähes neljäsataa. Ruotsissa latauspaikkoja on jo 166 ja Tanskassa 107, Suomessa puolensataa.

Leafin voi Suomessa pikaladata esimerkiksi ABC-liikenneasemilla tai monien isojen kauppakeskusten pysäköintihalleissa. Nämä pikalatauspaikat keskittyvät eteläiseen Suomeen.

Viiden tunnin lataus

Leafin lataus täyteen vie pikalatauksella (chademo-standardi) puolisen tuntia. Leafinsa saa toki täysladattua kotioloissakin, yön yli latauksella. Leafin mukana tulee yksi latauskaapeli tavalliseen verkkovirtapistorasiaan ja Mode 3 -latauskaapeli julkisia latausasemia varten.

Jos pihan autokatoksen pistokkeen takana on riittävästi väkevyyttä eli 32 amppeeria, hoituu täyteen lataus viidessä tunnissa (Leaf 30 kWh, 6,6 kW:n laturilla).

Mikäli taloyhtiöllä ei ole luovuttaa käyttöön kuin 16 ampeeria, kaksinkertaistuu myös latausaika kymmeniseen tuntiin.

Varsinkin omakotiasujia voi kiinnostaa hankkia kotilatausjärjestelmä, joka ei ole kovin tyyris. Nissanin sähköautospesialisti Ali-Tuomas Vuoren mukaan laitteiden hintahaitari on 1 000–2 000 euroa, jonka päälle tulevat toki sähköasennuksen kulut.

Kaupungissa kotonaan

Sähköauto on omimmillaan kaupunki- ja taajama-ajossa, jossa ei kerry valtavia kilometrimatkoja.

Päästöttömyys hivelee omaatuntoa ja edistyksellınen autovalinta kasvattaa sosiaali-ekologista pääomaa. Lähes äänetön ja kerkeästi kiihtyvä sähköauto on erittäin mukava ruuhkissa, etenkin jos jarrutusenergian talteenotolla voi kehrätä ajon aikana lisää sähköajokilometrejä.

Nykyisten sähköautojen kuten Leafin käyttö käy vaivattomaksi, jos lataus onnistuu kotona yön yli. Ja jos perillä työ-, opiskelu-, asiointi- tai harrastuspaikassa voi kätevästi jättää auton lataukseen, voi valtaosan arjen ajotarpeista kattaa sähkön voimin.

Hintaeroa pikkuauton verran

Suomen sähköautoistuminen tulee kaukaa takamatkalta Pohjoismaisittain vertailtuna. Suomessa on myyty sähköautoja sitten vuoden 2011 vain 0,8 prosentin verran Pohjoismaisesta sähköautojen kokonaismyynnistä, joka on 85 000 autoa.

Pohjoismaiset kanssa-autoilijat myös saavat sähköautonsa edullisemmin: Nissan Leaf (30 kWh Acenta) maksaa Suomessa 40 060 euroa, Tanskassa 38 110 euroa, Ruotsissa 33 900 euroa ja Norjassa 26 100 euroa.

Hintaeroa Suomen ja Norjan välillä on siis 13 960 euroa – pikkuauton verran.

Houkuttimia odotellessa

Pohjoismaista mittavimmat verohyödyt saa Norjassa, jossa esimerkiksi sähköauton vuotuinen vero on kymmenesosa siitä, mitä perinteisen polttomoottoriauton verotus, taustoittaa vanhempi tutkimusinsinööri Erik Figenbaum, joka työskentelee Oslossa Liikenteen talouden instituutissa.

Sähköautoilijat vapautettiin Norjassa tietulleista jo vuonna 1997.

– Etu on merkittävä, sillä Norjassa on tiuha tietullitiestö, Figenbaum kertoo.

Ilmainen pysäköinti on ollut käytössä vuodesta 1998 ja oikeus ajaa bussikaistoilla vuodesta 2003. Alennukset sähköautojen lauttamaksuista otettiin vuonomaassa käyttöön vuonna 2009.

Yrityskäyttö merkittävää

Yritysten autolinjaukset ovat sähköautojen leviämisen alkutaipaleella merkittävä tekijä.

Sähköautoja hankitaan Suomessa yritysille niiden kykyjen vuoksi ja imagosyistä.

Esimerkiksi Pohjolan Liikenne osti vastikään 10 Nissan Leafia varikkokäyttöön. Linja-autoyhtiöllä on nyt 21 Leafia. Yhtiöllä on 550 linja-autoa ja tuhatkunta työntekijää, joista suurin osa on linja-autonkuljettajia.

– Sähköautot ovat luonteva valinta. Auto palaa varikolle omaan latausasemaansa, josta uusi kuljettaja saa sen kätevästi. Turhia ajokilometrejä ei pääse syntymään, toimitusjohtaja Heikki Alanko Pohjolan Liikenteeltä kertoo.

Yritysten hanakkuus vaihtaa polttomoottorista kalustoa sähköautoihin on Suomen kokoisilla automarkkinoilla erityisen merkittävää. Yritysten autovalinnat voivat olla ratkaiseva piristysruske, joka kasvattaa sähköautokantaa sekä lisää niiden näkyvyyttä katukuvassa. Näkyvyys taas voi lisätä ihmisten kiinnostusta sähköautoja kohtaan. Sähköautoja löytyy nykyisin myös vuokrattaviksi.

Yrityskäytön lisääntyminen synnyttää luontaista painetta lisätä pikalatauspaikkoja. Kyse on toinen toistaan ruokkivasta ilmiöstä. Sähköautot eivät ota Suomessa levitäkseen ennen kuin niiden hinta on kohdillaan, sähköajon toimintamatka on riittävä ja latauspaikkoja on rutkasti nykyistä enemmän. Ja siihen menee vielä aikaa.

Teksti ja kuvat Marko Jokela