Ostamassa käytettyä sähköautoa – tarkasta nämä kohteet!

Autoliiton koulutuspäällikkö suosittelee puolueettoman tahon tekemää kattavaa kuntotarkastusta, sillä sähköautoissa on useita tarkastettavia asioita, joita ostaja ei ole ehkä tullut ajatelleeksi.

Käytetyn sähköauton ostaja saa olla tarkkana, ettei tule pettymyksiä. Tarkastettavia kohtia on useita ja monelle ennestään tuntematon käyttövoima tuo eteen uudenlaisia haasteita ja uutta selvitettävää. Käytetystä sähköautosta tulee tarkastaa toki paljon samoja asioita kuin vastaavasta polttomoottoriautosta – niiden lisäksi olennaisia tarkastuskohteita on muitakin.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen korostaa, että käytetyn sähköauton soveltuvuus Suomen talveen on kiinni monesta asiasta, kuten siitä, onko autossa ilmalämpöpumppua ja ajoakun pikalatausta varten valmisteleva esilämmitystoiminto?

Mikä on auton lataushistoria?

Vesalainen suosittelee käytetyn sähköauton ostajaa aina teettämään pikatestin, joka arvioi ajoakun kunnon suuntaa-antavasti. Testi soveltuu myös ladattaville hybrideille.

Jos auton myyjä on autoliike, voi ostaja yrittää sopia, että testin kustannuksista vastaa myyjäliike. Testi mittaa auton korkeajänniteakun sen hetkisen kapasiteetin ja laskee tämän perusteella arvion akun kunnosta eli SoH-arvon (State of Health), joka ilmoitetaan selkeänä prosenttilukuna verrattuna akun kapasiteettiin uutena.

Akun testaus on paikallaan siksikin, että käytettyä sähköautoa ostavalla ei voi useinkaan olla tiedossa, mikä on harkittavan autoyksilön lataushistoria. Sähköauton akku kuluu käytössä sitä enemmän mitä enemmän autolla on ajettu ja akkuja ladattu.

Myös lataustapa kuluttaa akustoa, mitä enemmän on käytetty pikalatausta, sitä enemmän akusto kuluu. Myös sillä on merkitystä, onko akkua ladattu säännöllisesti täyteen vai vain suositeltavaan 80 %:iin.

Onko ilmalämpöpumppua?

Teppo Vesalainen kehottaa käytettyä sähköautoa ostavan tutustumaan huolellisesti auton varusteisiin ja ominaisuuksiin, joista yksi tärkeimmistä on akuston esilämmitys.

Erityisesti käytettynä ulkomailta maahantuotujen sähköautojen varusteet saattavat erota olennaisestikin vastaavan Suomessa uutena myydyn auton varusteista.

Kylmissä olosuhteissa ajettaessa on merkityksellistä, onko autossa ilmalämpöpumppu. Se nimittäin parantaa auton matkustamon lämmityksen energiatehokkuutta ja näiden kykyjen ansiosta pidentää osaltaan toimintamatkaa.

Talvikelillä sähköautoilijan on syytä varautua siihen, että uudenkin sähköauton toimintamatka on vain noin puolet ilmoitetusta WLTP-toimintamatkasta.

– Pessimisti ei pety, tässäkään suhteessa.

– Tietoon on tullut tapauksia, että ostaja on olettanut käytettynä maahantuodussa sähköautossa olevan ilmalämpöpumpun ja ajoakun pikalatausta varten valmistelevan esilämmitystoiminnon, mutta näin ei ole sitten ollutkaan.

Mikä on pikalatausteho?

Ostajan kannattaa selvittää, mikä on kyseisen sähköauton pikalatausteho. On hyvä mieltää, että optimaaliseen lataustehoon pääsemiseksi olosuhteiden on oltava siihen otolliset.

– Lähelle ilmoitettua pikalataustehoa päästään vain tietyillä latureilla, akun varaustilan ollessa latauksen alkaessa riittävän alhainen ja akun lämpötilan ollessa oikea, Vesalainen taustoittaa.

Hän muistuttaa, että pikalatausteho laskee romahdusmaisesti akun täyttyessä eli kun varaustila on noin 80 %:n kohdalla. 

Peruslatauksen joutuisuus puolestaan riippuu siitä, käyttääkö sähköauton sisäänrakennettu laturi yhtä vai kolmea vaihetta.

Onko akkukotelo kunnossa?

Moottorin taannoisen käyttötestin aikana Kia Niro EV sai pohjakosketuksen, mikä paljasti sähköautojen yleisen akilleenkantapään: jos auton pohjassa oleva akku vaurioituu, korjauskustannukset saattavat nousta todella suuriksi.

Huomionarvoista asiassa oli se, ettei yksikään Kia Nirolla ajaneista muistanut auton saaneen pohjaansa kovempaa iskua, vaikka asiasta tiedusteltiin kollektiivisesti useaankin otteeseen. Kyseessä oli todennäköisesti ollut vähäinen raapaisu – samantapainen, joka kuuluu esimerkiksi pohjamuovin osuessa johonkin.

Kerroimme asiasta otsikolla Moottorin käyttötestiauto koki pohjakosketuksen – kustannusarvio jopa 15 000 euroa!

Lopulta kuitenkin selvisi, ettei Kiassa ollut korjaustarpeita. Kialle korjaamolla tehdyssä tarkastuksessa autolle oli tehty korkeajänniteakun jäähdytysjärjestelmän tiiviystesti, mistä ilmeni, että vuotoja ei ollut. Auto läpäisi myös eristysmittauksen ja akkupaketin ilmatiiviystestin.

Autoliiton koulutuspäällikkö suosittelee ennen käytetyn sähköauton ostopäätöstä akkutestin lisäksi myös kokonaisvaltaisempaa kuntotarkastusta, joka tulisi teettää puolueettoman tahon tekemänä.

Sähköauton pohjarakenteissa sijaitsevan akkukotelon kunto on ensiarvoisen tärkeä tarkastuskohde, jos on ostamassa käytettyä sähköautoa.

Autoliiton koulutuspäällikkö tuo esiin, että on olennaista tutkia, ettei akkukotelossa näy kolhuja, naarmuja tai painaumia, jotka voisivat johtaa hylkäykseen määräaikaiskatsastuksessa.

– Pienenkin vaurion korjaaminen voi tulla käsittämättömän kalliiksi. Kuntotarkastuksessa tulisi myös kiinnittää huomiota muihinkin sähköauton alustan osiin: varsinkin nivelet ja puslat ovat osoittautuneet kulutustavaraksi monen sähköauton kohdalla, Vesalainen vinkkaa.

Mitkä renkaat, entä kunto?

Myös renkaisiin tulee kiinnittää huomiota, sillä sähköautojen rengaskoot ovat tyypillisesti suuria – ja niiden uusiminen kallista.

Käytettynä maahantuodun sähköauton talvirenkaina saattaa olla niin sanotut Keski-Euroopan kitkarenkaat, joita ei ole tarkoitettu Suomen talveen.

Vesalainen kehottaakin tarkastamaan kaupan kohteena olevan sähköauton molempien rengassarjojen kaikkien renkaiden kunnon. Mahdollinen uusimistarve on syytä huomioida hankintahinnassa.

– Mikäli autoliike lupaa hankkia uuden rengassarjan, on olennaista sopia tarkasti siitä, minkä merkkiset ja malliset renkaat hankitaan. Mikäli näin ei toimita, hankkii parasta mahdollista katetta tavoitteleva myyjäliike todennäköisimmin edullisimmat mahdolliset.

Onko koukkua, mikä vetokyky?

Mikäli sähköautolla on tarkoitus vetää perävaunua, kannattaa tietty tarkastaa onko autossa jo vetokoukku ja onko automalliin mahdollisuus asentaa vetokoukkua.

– Se, että autossa on vetokoukku valmiina, ei ole tae siitä, että sillä voisi vetää perävaunua.

Vetokoukku on saatettu asentaa autoon vain pyöränkuljetustelinettä varten, Vesalainen muistuttaa.

Ostajan kannattaa selvittää ajoneuvon maahantuojalta tai tarvittaessa liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta mikä on kyseisen sähköauton suurin sallittu perävaunumassa. Mikäli on tarve kuljettaa auton katolla suksia tms. tulee selvittää myös kyseisen auton suurin sallittu kattokuorma.