Päästöt vähentyneet merkittävästi – sähköautot kustannustehokas tapa jatkaa, linjaa selvitys

Tampereen yliopiston selvitys: liikenteen sähköistäminen voisi tuoda Suomelle jopa 6,6 miljardin euron säästöt vuoteen 2035 mennessä.

Autoliikenteen aiheuttamat haitalliset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi. Tampereen yliopiston tuore selvitys tuo esiin myönteisen kehityskulun: Suomen henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 34 % vuodesta 2005 vuoteen 2023. Samana ajanjaksona fossiilisen polttoaineen käyttö on Suomen tieliikenteessä vähentynyt peräti 27 %.

Varoitus lukijalle!

Liikenteen päästöjen kehitystä on syytä eritellä tarkemmin. Varoitus lukijalle lienee tässä kohtaa paikallaan: nyt seuraa väkevä tykitys erilaisia lukuja, yksikköjä ja termejä. Niiden takana on kuitenkin konkretia eli se, miten ja millaisin ajoneuvoin me jokainen arjessamme liikumme ja millaisin käyttövoimin.

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan henkilöautojen liikennesuorite on selvityksen mukaan suunnilleen sama vuonna 2023 kuin se oli vuonna 2005, liikennesuorite ja hiilidioksidipäästöt ovat edelleen 5 % alempana kuin ennen koronapandemiaa.

Henkilöautojen keskikulutuksen pieneneminen EU:n uusien autojen hiilidioksidinormien ja Suomen hiilidioksidiperusteisen auto- ja ajoneuvoveron sekä viime vuosien sähköistymiskehityksen ajamana on ollut merkittävää, päästöt olisivat 0,4 megatonnia (Mt) suuremmat vuonna 2023 ilman sähköautoja ja 1,0 Mt ilman keskikulutuksen alenemista. Selvitys myös huomioi, että uusiutuvien polttoaineiden käyttö Suomen jakeluvelvoitteen ajamana on sekin merkittävästi vähentänyt päästöjä ja henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olisivat 1,2 Mt suuremmat vuonna 2023 ilman uusiutuvia.

Hyvä kehitys on osatekijöidensä summa. Summa summarum: Suomen henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt olisivat 2,9 Mt suuremmat vuonna 2023 ilman suoritteen alenemista, keskikulutuksen alenemista ja uusiutuvien polttoaineiden käytön kasvattamista.

Paljon on kirittävääkin

Liikenteen päästöjen väheneminen on myönteistä ja kehitys on ollut jopa yllättävän rivakkaa.

Toisaalta paljon on vielä tehtävääkin Suomen liikenteessä, jos mielitään yltää kunnianhimoisiin kansallisiin päästötavoitteisiin: fossiilisen polttoaineen käyttö on puolitettava vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja vähennettävä kolmasosaan vuoteen 2035 mennessä.

Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2021 eli Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan liikenteen tulee olla tyystin fossiilitonta vuonna 2045.

Kustannushyödyt ilmeisiä

Sähköinen liikenne ry:n Tampereen yliopistolta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista erityisesti kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Liikenteen sähköistymisen kustannushyödyt osoittautuvat tässä tarkastelussa ilmeisiksi.

Selvityksen mukaan liikenteen sähköistymiseen liittyy merkittävä hyötypotentiaali, jossa yhteiskunnalle voi syntyä kokonaistaloudellista säästöä jopa 6,6 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennykset täyssähköautoilua lisäämällä johtavat selvityksen mukaan vähennyskustannukseen 102 €/t, kun jakeluvelvoitevetoisesti kustannus on 197 €/t. Lisäksi sähköautojen hinnanlasku voi kääntää päästövähennykset yhteiskunnalle jopa merkittäväksi nettosäästöksi (-573 €/t).

Seuraukset ovat monin tavoin kannustavia: liikenteen vahva sähköistyminen tukee päästövähennysten kustannustehokkuutta vähentäen jakeluvelvoitteen kiristämisen tarvetta ja tuo toisaalta säästöjä kaikille tieliikenteen käyttäjille.

Selvityksen eri skenaarioiden kiteytymä on selkeä. Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen perustuu pääosin liikenteen sähköistymisen, ajoneuvokannan energiatehokkuuden ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen yhdistelmään.

Selvityksen mukaan nykyisiin politiikkatoimiin perustuvassa skenaariossa kansallista päästövähennystavoitteita ei saavuteta.

Lähde: Liimatainen–Viri: Sähköisen liikenteen päästövähennysten kustannustehokkuus (Sähköinen liikenne ry 2025)