Päivän kuva: Aeroflotin kontit jo neljä vuotta ”tallessa” Helsinki-Vantaalla

Venäläisyhtiö lopetti lentonsa Helsinkiin ja muihin länsikohteisiin helmikuun 2022 tapahtumien seurauksena. Yhtiö ei ehtinyt kunnolla edes "kerätä luitaan" Helsinki-Vantaalta.

Venäjän lippulaivalentoyhtiö Aeroflot ja kaikki muutkin venäläiset ja valkovenäläiset lentoyhtiöt lopettivat lentonsa Euroopan unionin alueelle ja myös ilmatilaan sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, siis jo neljä vuotta sitten.

Vetäytymistä seurasi vaihe, jossa venäläisyhtiöt käytännössä varastivat käytössään olleet koneet ne omistaneilta länsimaisilta leasing-yhtiöiltä, ja siirsivät ne Venäjän ilma-alusrekisteriin. Suurin osa venäläisten lentoyhtiöiden nykykalustosta on edelleen länsimaista.

Lentokonetta on aika vaikea mennä "perimään" takaisin, joten asianosaisille leasing-yhtiöille jäi valitettavasti yhteensä jopa 400 koneen osalta "luu käteen".

Toisaalta myöskään Aeroflot ei saanut täysin "kerättyä luitaan" lähdettyään Helsinki-Vantaalta neljä vuotta sitten.

Konttirivi säilytyksessä

Kuten tätä erinomaista matkustusmuotoa hyödyntäneet tietävät, lentokoneen ruumassa kulkevat matkatavarat sekä myös rahti pakataan nykyisin kontteihin eli ilmailukielellä Unit Load Device -kuormausyksiköihin. Melkein kaikki ruumaan menevä tavara nostetaan näiden lentoyhtiöiden itse omistamien konttien mukana koneeseen. Kontit on mitoitettu erittäin tarkasti niin, että ne hyödyntäisivät jokaisen millimetrin käytössä olevasta tilasta.

Lentoyhtiöillä ULD-kontteja on reilu ylimäärä, ja ne ovat monesti sijoitettuna oman solmukohdan lisäksi reittiverkoston kohdekentille.

Näin myös Aeroflotilla oli Helsinki-Vantaalla kontteja, jotka jäivät sinne venäläisyhtiön lopetettua lennot neljä vuotta sitten. Aeroflotilla on varmasti kontteja vastaavalla tavalla "tallessa" myös muilla länsimaisilla lentoasemilla.

Moottorin asiassa tavoittaman Finavian mukaan se on lentoaseman omistajana tehnyt päätöksen konttien sijoituksesta. Kontit on ilmiselvästi sijoitettu lentoaseman alueella varastomaisen alueen perälle, jossa ne vievät kaikkein vähiten tilaa.

Lentoliikennettä Suomen ja Venäjän välillä oli paljon ennen hyökkäyssodan alkamista

Aeroflotin kontit säilytyksessä Helsinki-Vantaalla ovat muisto ajalta, jolloin lentoliikennettä Suomen ja Venäjän välillä oli paljon.

Aeroflot lensi Helsinkiin kolmesti päivässä Moskovan Sheremetyevon lentoasemalta. Finnairilla puolestaan oli säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Moskovan lisäksi muiden muassa Pietariin, Kazaniin, Jekaterinburgiin ja Samaraan. Venäläiset hyödynsivät laajasti Finnairin tarjoamia jatkoyhteyksiä Helsinki-Vantaalta myös matkustamalla Helsinkiin junalla tai omalla autolla.

Myös lentorahtia Suomen ja Venäjän välillä lennettiin. Muun muassa Pietarista oli rahtilentoyhteys Helsinkiin vanhalla, Neuvostoaikaisella, 1950-luvulla ensilentonsa lentäneellä Antonov An-12 -potkurikoneella. Lisäksi rahtilentoyhtiö Volga-Dneprin jättikokoiset Antonov An-124 -kuljetuskoneet vierailivat toisinaan Suomessa.

Vakituinen rahtireitti Helsinkiin oli viime vuosikymmenellä myös Volga-Dneprin omistamilla Air Bridge Cargo Airlinesin ja sen tytäryhtiön Cargo Logic Airlinesin länsikoneilla, joista suurimmat olivat Boeing 747 "Jumbojetejä".

Eikä pidä unohtaa myöskään sitä vaihetta, jolloin jääkiekkojoukkue Helsingin Jokerit pelasi KHL-liigassa, jonka venäläiset oligarkit rahasäkkeineen nostivat maailman toiseksi tasokkaimmaksi jääkiekkoliigaksi. Monet venäläiset KHL-joukkueet saapuivat pelaamaan Jokereita vastaan Helsinkiin vuokrakoneilla.

Tällä tavoin Helsinki-Vantaalla nähtiin usein eksoottisiakin koneita harvinaisten lentoyhtiöiden väreissä. Myöskään neuvostoaikaiset suihkukoneet, kuten Jakovlev Jak-42, eivät olleet Helsingissä tavaton näky.