Päivän kuva: tämä on monen harrastajan haave – tarkin saatavilla oleva pienoismalli omasta autosta

Oikeanlaisen pienoismallin löytäminen saattaa työllistää paljonkin, mutta tunne on sanoin kuvaamaton, kun vaivannäkö lopulta palkitaan.

Autoja voi harrastaa monella tapaa: tuunata; entisöidä; ajaa kilpaa; kiertää ajotapahtumia, kokoontumisia ja näyttelyitä; kerätä pienoismalleja jne.

On harrastajia, jotka keskittyvät vain yhteen edellä mainituista sekä niitä, jotka harrastavat useilla eri sektoreilla: Joku entisöi auton itselleen ja ajelee sillä kesäisin, erilaisia alan tapahtumia kierrellen. Toinen entisöi auton ja myy sen saman tien pois, jotta pääsee entisöimään seuraavaa. Valmiiksi entisöidyn auton voi taas ostaa sellainen harrastaja, jolla ei ole osaamista tai paikkaa entisöintiin, mutta hän haluaa kuitenkin kierrellä nostalgisella ajopelillä erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia tavaten samalla paljon samanhenkisiä ihmisiä.

Moni harrastaja myös keräilee omistamiensa autojen pienoismalleja – toki pienoismalleja voi harrastaa ilman varsinaista autoakin. Hienoa autoharrastuksessa on juuri se, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa harrastaa.

Omaa autoa vastaava pienoismalli

Monessa ajo- ja näyttelytapahtumassa näkee, että auton ollessa näytillä, sen kojelaudan päälle tai takaikkunalle on asetettu vastaava pienoismalli. Tälle tielle lähdin itsekin eli tavoitteena oli hankkia harrasteautoni W123-korisen Mercedes-Benzin pienoismalli, joka vastaisi mahdollisimman tarkasti omistamaani yksilöä.

Kyseisen automallin pienoismalleja oli tapahtumissa ja rompepäivillä tarjolla aika hyvin, mutta ne eivät värimaailmaltaan miellyttäneet tarkkaa silmääni. Yksi sarja eri värisiä W- ja S123-sarjan pienoismalleja tuli silti varmuuden vuoksi tilattua, kun tietoa paremmasta ei siinä vaiheessa vielä ollut.

Sammaleenvihreä 240D

Eräänä iltana nettiä selatessani huomasin, että Revellin mallistossa on aikoinaan ollut täsmälleen samanlainen Moss Green -värinen (sammaleenvihreä) Mersu ja vieläpä aivan oikealla 240D-mallimerkinnällä sekä vaalealla sisustalla.

Revell valmistajana taidetaan parhaiten tuntea koottavista pienoismalleista ja niiden kokoamiseen tarvittavista tarvikkeista, maaleista ja välineistöstä. Tämä bongaamani pienoismalli ei kuitenkaan ollut koottava vaan ihan tehdastekoinen ja vieläpä hyvin tarkka pienoismalli alkuperäisestä.

Oikeastaan ainoa yksityiskohta, minkä osalta se erosi omasta harrasteautostani, oli kattoluukun tuuliohjain, joka oman tehdaskattoluukkuni edestä puuttuu. Mainittakoon, että en ole sitä kyllä kokenut millään tavalla tarpeelliseksi, koska kattoluukun avatessa katon sisältä nousee kuitenkin pienempi tuuliohjain, joka hoitaa hommansa ihan riittävän hyvin.

Kun sitten tiedossa oli, että täsmälleen oikeanlaisia pienoismalleja on joskus valmistettu, piti enää löytää sellainen jostakin. Suomalaiset kauppiaat ja harrastajat, joita asian tiimoilta lähestyin, myivät ei oota. Ulkomaisilla myyntisivustoilla kyseisiä pienoismalleja kyllä oli tarjolla, mutta hinta oli varsin suolainen. Kovin pyyntihinta, johon törmäsin, taisi olla 700 euron kieppeillä.

Yksilöitä netissä selatessani törmäsin saman valmistajan, saman väriseen, W123-korimallin 230E-malliin ja laajensin kohtuuhintaisen yksilön etsintää myös niihin. Vaikka 230E ei moottoritilan ja perän mallimerkinnän osalta vastannutkaan omaani, olisi se nyt ollut kuitenkin jo riittävästi saman kaltainen. Ainahan konepellin voisi pitää kiinni ja perän mallimerkintätarran tilalle teettää uuden.

Sattuma puuttui peliin

Eräänä iltana ihan jotain muuta Tori.fi:stä etsiessäni tuli siellä kuitenkin vastaan kauan etsimäni 240D -yksilö – ja vieläpä oikein kohtuullisella hinnalla. Auto oli Joensuussa. Löin kaupan lukkoon välittömästi ja muutaman päivän kuluttua posti sen jo perille toimittikin.

Pienoismalli on erinomaisessa kunnossa lukuun ottamatta laatikon pientä kulumaa. Samoin tallessa oleva, mutta varsin heiveröinen, nokkamerkki tarvitsisi uudelleenliimauksen.

Sinnikkyyteni siis lopulta palkittiin ja se jos mikä, tekee kaltaiseni automiehen enemmän kuin onnelliseksi.